Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström toteaa, että munuaistautirekisterin rahoituksen lopettamispäätös sote-uudistuksen kynnyksellä antaa ristiriitaisen signaalin näyttöön perustuvan hoidon ja potilaan valinnanvapauden toteutumisen tärkeydestä.
– Nykyisellään Suomen munuaistautirekisterin vuosibudjetti on 80 000 euroa, joka vastaa lähes yhden henkilön dialyysihoidon vuosikustannuksia, Högström kuvaa.
Suomen munuaistautirekisterin vastaavan lääkärin, nefrologi Patrik Finnen mukaan rekisteri seuraa potilaiden hoidon laatuun liittyviä asioita kuten odotusaikaa munuaisensiirtoon.
– Laatuseurannan tulokset julkaistaan avoimesti sairaanhoitopiireittäin. Tarkoituksena on vähentää alueellisia eroja hoidon laadussa.
Munuaistautirekisterin tietoja käytetään myös muun muassa tieteellisen tutkimuksen lähteenä.
Finnen mukaan rekisterin lakkautuksen jälkeen ei enää olisi tietoa esimerkiksi siitä, montako munuaisensiirtopotilasta on Suomessa.
– Emme myöskään tietäisi heidän eloonjäämisennustettaan tai hoidon laadun alueellisia eroja.
Rekisteri auttaa myös suunnittelemaan hoitoa
Rekisterin ennusteet potilasmäärien kehityksestä tulevaisuudessa auttavat hoitoyksiköitä hoidon järjestelyn suunnittelussa, kun päätetään esimerkiksi tulevien vuosien dialyysipaikkojen määrästä ja sijainnista.
– Iäkkäiden osuus dialyysipotilaista kasvaa tulevaisuudessa, mutta dialyysipotilaiden kokonaismäärässä sen sijaan ei ole nähtävissä suuria muutoksia. Tämä on tärkeää tietoa, kun suunnitellaan tulevien vuosien dialyysiresursseja, Finne mainitsee.
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä terveydenhuollon erillisrekisteri. Rekisteri julkaisee vuosittain tiedot hoidon aloittavien ja hoidossa olevien määrästä ja kuolleisuudesta sekä munuaissairauden diagnoosista ja hoitomuodosta. Rekisterissä on tiedot 99 prosentista dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista potilaista.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Fotolia
