– Tämä on kyllä ihan oma ”Suomen malli”, eikä sitä ole kopioitu muista maista, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastopäällikkö Markku Pekurinen, joka esitteli tänään torstaina uuden mallin perusterveydenhuollon uudistamiseksi.
Mallissa terveydenhuollon julkinen rahoitus ohjataan yhdelle alueelliselle palvelunjärjestäjälle, joka voi ostaa palveluita niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Tarkoitus ei ole ostaa halvinta, vaan palveluntuottajiksi hyväksytään vain tietyt standardit omaavat tuottajat.
Raha seuraa potilasta, joka voi itse valita palveluntuottajan, joka puolestaan ei voi kieltäytyä hyväksymästä potilasta asiakkaaseen. Tuottajille maksettavat korvaukset ja korvausperusteet määritellään etukäteen.
Työterveyshuollon arvo tunnustetaan
– THL on valmistellut aloitteensa laajaa suomalaista asiantuntijajoukkoa kuullen ja perehtyen myös pohjoismaisiin terveydenhuollon uudistuksiin sekä niistä jo saatuihin hyviin ja huonoihin kokemuksiin, kommentoi ylijohtaja Marina Erhola.
Torstain tiedotustilaisuudessa esiintynyt THL:n väki vaikutti silminnähden innostuneelta ja myös jännittyneeltä siitä, miten jälleen yksi sote-uudistusesitys otetaan vastaan. Esityksen vahvuutena esittäjät itse pitivät sen kytköstä EU-lainsäädännön muutokseen, joka tuo suomalaisillekin nykyistä suuremman valinnanvapauden. Toiseksi se vahvistaisi nimenomaan perusterveydenhuoltoa, joka on hoitotakuun jäljiltä päässyt rapautumaan.
Myös työterveyshuollon rahoituksen turvaaminen nykyisellä tasolla helpottanee esityksen vastaanottoa.
– Työterveyshuollon perustehtävää tuetaan muuttamalla työnantajille maksettavia korvauksia, mutta korvausten kokonaismäärä ei muutu. Kuitenkin sen rakenne muuttuisi asteittain siten, että ennaltaehkäisevän toiminnan korvaustaso nousisi ja sairaanhoidon laskisi, Markku Pekurinen selvittää.
Lisää väliakaista rahaa
Marina Erhola ja Markku Pekurinen muistuttavat, että palveluiden saatavuuden nosto kansainvälisesti hyväksyttävälle tasolle merkitsee väliaikaista lisärahoitusta perusterveydenhuoltoon.
– Lisärahoituksen tarve alkuvuosina on 250–350 miljoonaa euroa. Se kerättäisiin sairaanhoitovakuutuksen 0,15–0,21 prosentin korotuksen avulla. Euroina se tarkoittaisi noin 65–90 euroa vuodessa veronmaksajaa kohden, Pekurinen laskee.
Raha ei häviäisi byrokratian rattaisiin, vaan se ohjattaisiin suoraan palvelujen järjestäjien kautta palveluntuottajille joko laatu- tai suoriteperusteisena korvauksena.
Markku Pekurinen muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina laitettu terveydenhuoltoon viiden viime vuoden aikana noin 1,4 miljardia euroa lisää rahaa. Niistä vain prosentti on käytetty avosairaanhoidon vastaanottopalveluihin, ja kolme neljäsosaa on mennyt suoraan erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kuluihin ja lääkemenojen nousuun.
Myös kasvaneesta lääkäri- ja hoitajatyövoimasta vain pieni osa on päätynyt terveysasemille. Tämä kaikki näkyy jonoina ja pitkinä odotusaikoina sekä epäoikeudenmukaisesti jakautuvina palveluina. Vastaavaa näemme OECD-maista vain USA:ssa ja Portugalissa.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
