Suomessa raportoitiin syyskuun kolmannella viikolla asukasta kohden kolme kertaa enemmän koronakuolemia EU:n keskiarvoon verrattuna.
– Luvut ovat huolestuttavan korkeita. Viime viikolla raportoitiin 90 koronakuolemaa. Se tarkoittaa yli 4000 kuolemaa vuodessa. Määrä on huikea, sanoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen .
– Koronakuolemien määrä pitäisi saada painettua influenssan lukuihin, pariin sataan vuodessa, muuten tilanne on aika surullinen, hän näkee.
Lehtonen kertoi Twitterissä maanantaina, että positiivisten koronanäytteiden osuus oli viime viikolla selvästi kasvanut Hus Diagnostiikkakeskuksen tuottamissa koronatesteissä. Viime viikolla positiivisten näytteiden osuus oli 30,3 prosenttia, kun se sitä edellisellä viikolla oli 23,9 prosenttia.
HUS Diagnostiikkakeskuksen tuottaminen koronatestien määrä väheni edelleen, mutta posit. näytteiden osuus (30,3%) kasvoi selvästi edel. viikkoon (23,9%). HUSin sairaaloissa oli 19.9. aamulla yht. 64 koronapotilasta, joista 2 teholla #covid19 #sairaalahoito #HUS
— Lasse Lehtonen (@lasleh) September 19, 2022
– Heinäkuusta alkaen positiivisten osuus laski, mutta parin viikon ajan se on taas noussut. Yleensä se merkitsee sitä, että käyrän suunta on muuttumassa, Lehtonen sanoo.
Hän liittää tämän siihen, että syksyn tullen ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa. Myös valtaväestön rokotuksista on jo aikaa.
Terveydenhuollon koronatesteissä käyneet ovat pääosin joko terveydenhuollon henkilökuntaa, riskiryhmiin kuuluvia tai niitä, jotka tarvitsevat tartuntapäivärahaa. Valtaosa tautitapauksista ei näy virallisissa luvuissa.
Suojatoimia tarvitaan edelleen
Koronaluvut ovat pysytelleet Lehtosen mukaan Husin alueella korkealla, mutta varsin vakaina. Positiivisten osuus testatuista on korkea, toisaalta testimäärät ovat vähentyneet. Koronapositiivisia potilaita on kesästä saakka ollut Husin sairaaloissa viitisenkymmentä kerrallaan. Tehohoitoa tarvitaan vähän, mutta kuolemien määrä on korkea.
– Vanhemman väestön kuolemia on runsaasti, Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon.
Lehtonen näkee tälle kaksi syytä. Vanhusten tehosterokotukset aloitettiin Suomessa liian myöhään, ja maaliskuun jälkeen riskiryhmien suojelu on julkisuudessa unohdettu.
– Suojatoimet pitäisi edelleen muistaa: Husin sairaaloissa edelleen suosittelemme potilaille ja vierailijoille kasvomaskia.
Apua tiedolla johtamisesta?
Lehtonen panostaisi koronakuolemien ehkäisyssä tiedolla johtamiseen.
– Olisi tärkeä katsoa, missä kuolemia nyt tulee, ja sitä, millainen on alueellinen ja väestöryhmittäinen rokotuskattavuus, hän sanoo.
Tässä on vielä parantamisen varaa.
– Tiedontuotanto ja tiedolla johtaminen eivät ole koronapandemian aikana kehittyneet niin paljon, että pystyisimme kohdentamaan toimia tiedon perusteella.
Lehtonen pyrkisi nostamaan rokotuskattavuutta siellä, missä kuolleisuus on korkea. Lisäksi hän tarkentaisi suojatoimia, esimerkiksi maskien käyttöä sairaaloissa ja vanhustenhuollossa, jos vaikkapa jossain kaupungissa on toistuvia laitosepidemioita.
Väestön rokotesuojasta huolehtiminen vaatii muistuttelua.
– Varsinkin yli 60-vuotiaita pitäisi kaikin keinoin kannustaa ottamaan rokotteet. Rokottamattomat ovat edelleen kuolleiden joukossa vahvasti yliedustettuina. Vaikka osa väestöstä on kyllästynyt koronaan ja rokotuskampanjoiden viestintä on haasteellista, on jatkuva muistuttaminen rokotuksista tärkeää.
Rokotusten lisäksi Lehtonen ei usko muihin, väestöön laajalti kohdentuviin toimiin.
Muissa Pohjoismaissa parempi tilanne
Muissa Pohjoismaissa koronakuolemien määrä on viime ajat pysytellyt Suomea pienemmissä luvuissa.
Ruotsin tilanne poikkeaa Lehtosen mukaan Suomesta siinä, että siellä on aiemmin sairastettu koronaa enemmän ja toisaalta tehosterokotukset on aloitettu aiemmin kuin Suomessa.
Tanska taas on rokottanut hyvin aktiivisesti. Norjan tilanne muistuttaa Suomea, mutta siellä terveydenhuolto on paremmin resursoitu.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
