Voiko koira haistaa syövän? Voisiko koiran nenä olla käytössä olevia menetelmiä luotettavampi? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta suomalaisessa tutkimusprojektissa.
Tutkimuksessa on mukana 13 koiraa, jotka harjoittelevat Viikin kampusalueella. Koiria varten on perustettu oma hajulaboratorio työskentelyä varten.
Tutkimuksen johtaja ELT dosentti Anna Hielm-Björkmanin mukaan koiria on treenattu keväästä 2015 saakka ja tulokset ovat olleet hyviä. Koiria kouluttaa Suomen Hajuerotteluyhdistyksen työryhmä.
Tällä hetkellä selvitetään, miten hyvin koira pystyy tunnistamaan koirien nisäkasvaimen virtsanäytteestä.
– Jokaiselle koiralle annetaan tutkittavaksi aina viisi virtsanäytettä, joista yksi, tai ei mikään, on positiivinen. Tällaisia ”hajuratoja” koira harjoittelee kymmeniä päivässä kunnes pystyy tunnistamaan syövän noin 90 prosentissa tapauksista, Hielm-Björkman kertoo. Kun koirat ovat tällä tasolla, niiden erottelukyky validoidaan.
Koiran nenä vastaan PSA-koe
Ongelmia on kuitenkin tuottanut nisäkasvainnäytteiden vähyys. Tämän takia koiria tullaankin validoimaan tunnistamalla eturauhassyöpää virtsasta. Näytteet saadaan Helsingin Urologisesta Biopankista.
– Valitsimme tutkimuskohteeksi eturauhassyövän, koska tapauksia löytyy syövän yleisyyden takia paljon. Tarvitsemme kuitenkin positiivisten näytteiden lisäksi satoja terveiden yli 50-vuotiaiden miesten näytteitä, jotta tutkimuksesta saadaan luotettava. Terveiden näytteiden etsiminen alkaa vielä tämän vuoden puolella, kunhan rahoitus projektiin saataisiin, Hielm-Björkman sanoo. Koirien validoinnin olisi tarkoitus olla valmis keväällä 2016.
Hielm-Björkman huomauttaa, että tarkalle eturauhassyövän seulontamenetelmälle olisi käyttöä. Tällä hetkellä yleisesti käytössä olevalla PSA-kokeella on sekä huono herkkyys että tarkkuus. Koiran herkkyys ja tarkkuus löytää oikeita positiivisia eturauhassyöpä näytteitä, ovat ulkomaalaisissa tutkimuksissa olleet 90–100 prosentin välillä.
Tarkoituksena on jossakin tulevaisuudessa tutkia myös, voisiko koira opettaa tunnistamaan borrelioosin ja kilpirauhasenvajaatoiminnan.
– Kun saamme selvitettyä, mitkä ainesosat koira näytteestä tunnistaa, on tietoa mahdollista hyödyntää myös keinonenätutkimuksessa, hän sanoo.
Tohtori Koira jokaiseen sairaalaan?
Syöpätautien klinikan professori Heikki Joensuun mielestä tutkimus on mielenkiintoinen. Hän kuitenkin huomauttaa, että tarvitaan lisää tutkimuksia ja sääntöjä ennen kuin koirat voidaan ottaa osaksi syövänseulontaa.
– Pitää olla varmaa näyttöä siitä, että koira seuloo luotettavasti syöpää, eikä anna liikaa etenkään vääriä positiivisia tuloksia. Lisäksi tarvittaisiin selkeä taho, joka varmistaisi syöpää seulovien koirien työnlaadun. Koirat pitäisi myös kalibroida siinä missä laitteetkin. Pitäisi säännöllisin väliajoin varmistaa, että koira tekee edelleen sitä, mitä sen kuuluukin tehdä, hän pohtii.
Joensuun mielestä koira voisi olla työntekijänä jopa turhankin hyvä. Kyseessä on työkaveri, joka tekee työnsä ilmaiseksi, ei ole kranttu työtilasta ja suhtautuu tehtäväänsä leikkinä.
– Syöpäkoirien työtilat voisivat olla oikeastaan missä vain; sairaalassa, laboratoriossa tai omassa toimipisteessään. Siellä, missä sovitaan, hän sanoo.
Lue myös:
Elektroninen nenä tunnistamaan virtsatieinfektioita
Syöpä esiin hajuaistin avulla
Tamperelainen keinonenä tunnistaa sairauksia
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Kössi on yksi tutkimukseen osallistuvista koirista. Kuvaajana: Veera Palonen/Studio Skaala
