Turvallinen ja tasapainoinen kasvuympäristö ja hyvät perheolot saattavat pienentää lapsen riskiä sairastua sydänsairauksiin aikuisena. Suomalaistutkimuksen tulokset viittaavat psykososiaalisten tekijöiden merkitykseen sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä.
Tulosten perusteella sosiaalisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti hyvän lapsuuden eläneiden sepelvaltimoissa on nelikymppisenä vähemmän kalkkeumia kuin vähemmän hyvissä oloissa kasvaneiden. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien iästä, sukupuolesta ja monista sydänsairauksien riskitekijöistä. Yhteys myös voimistui mitä suotuisammat lapsuuden olot olivat olleet.
Havainnot perustuvat vuonna 1980 käynnistettyyn LASERI-tutkimukseen, jonka tarkoitus on kartoittaa lapsuuden elintapojen, perimän sekä biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden vaikutusta valtimotautien sairastumisriskiin aikuisena.
Analyysissa oli mukana tietoja 311 osallistujasta, joiden psykososiaalisia oloja tutkittiin heidän ollessaan 12–18-vuotiaita. Perheen taloudellisen ja sosiaalisen aseman lisäksi tutkijoita kiinnostivat mm. vanhempien terveyskäyttäytyminen, stressitekijät ja stressaavat tapahtumat sekä lasten tunne-elämä ja sosiaaliset taidot. Sepelvaltimon kalkkeutumista mitattiin osallistujien ollessa 40–46-vuotiaita.
Tulokset julkaistiin arvostetussa Jama Pediatrics -lehdessä.
Childhood Psychosocial Factors and Coronary Artery Calcification in Adulthood. Jama Pediatrics 2016;DOI:10.1001/jamapediatrics.2015.4121
Uutispalvelu Duodecim
Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kuva: Panthermedia
Lue myös:
Lapsuus vaikuttaa aikuisuuden sydänterveyteen
Lapsuuden traumoilla on pitkät jäljet
