Suomalainen tutkijaryhmä julkaisi hienon 40 vuoden seurannan FINRISKI-tutkimuksesta, jossa on viiden vuoden välein tehty satunnaisotannalle kysely, verenpaineen mittaukset sekä kolesterolimittaukset. Mukana on ollut yhteensä 34 525 miestä ja naista, iältään 30–59-vuotiaita. Kuolemansyyt ja kuolinpäivät kerättiin rekisteristä.
Sepelvaltimotautikuolleisuus tässä ikäryhmässä pieneni 40 vuoden aikana miehillä 82 % ja naisilla 84 %. Vuonna 1972 miehistä tupakoi 53 %, vuonna 2012 enää 29 %. Naisista vain 11 % tupakoi vuonna 1972, mutta osuus kasvoi suurimmillaan 22 %:iin vuonna 2002 ja sen jälkeen se on pienentynyt 19 %:iin.
Vuonna 1972 keskimääräinen kolesterolitaso oli miehillä 6,8 mmol/l ja naisilla 6,7 mmol/l. Jo ennen statiinien tuloa ruokavalion muutos pienensi kolesteroliarvoja vuoteen 1992 mennessä miehillä tasolle 5,9 mmol/l ja naisilla tasolle 5,5 mmol/l. Matalimmillaan kolesterolitasot olivat vuonna 2007 miehillä 5,3 mmol/l ja naisilla 5,2 mmol/l, ja sen jälkeen ilmeisesti ruokavalioiden muoti-ilmiöihin liittyen näkyi pientä nousua.
Systolisen verenpaineen keskiarvo oli vuonna 1972 miehillä 147 mmHg ja naisilla 149 mmHg. Suolan käytön vähenemisen ansiosta verenpainetasot alkoivat laskea nopeasti, ja systolisen verenpaineen keskiarvo oli vuonna 2012 miehillä 136 mmHg ja naisilla 129 mmHg.
Tutkimuksen ensimmäisten kymmenen vuoden aikana sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen selittyi yksinomaan näiden kolmen riskitekijän vähenemisellä. 1980-luvun puolivälistä lähtien kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin riskitekijöiden perusteella voisi odottaa. Viimeisten kymmenen vuoden kuolleisuuden vähenemisestä noin kaksi kolmasosaa voidaan selittää näillä riskitekijöillä; jäljelle jäävän kolmanneksen selittänevät ruokavalio, liikunta, sydäntapahtumien parantunut hoito ja parantunut sekundaaripreventio eli taudin etenemistä ehkäisevät keinot, kuten lääkkeet. Miehillä kolesterolitason lasku on selittänyt suuren osan kuolleisuuden vähenemisestä, naisilla taas kolesteroli- ja verenpainetasojen lasku yhtä paljon.
Vastanneiden osuus on pienentynyt 90 %:sta 64 %:iin, ja tämä saattaa yliarvioida kolmen riskitekijän osuutta, koska yleensä vastaamatta jättävillä riskitekijöitä on useita. Tupakoinnin vähenemisen merkitystä kuolleisuuden laskussa tutkijat arvioivat aliarvioivansa.
Suomalaisten ruokavalio on muuttunut valtavasti, ja etenkin suolan käyttö on vähentynyt olennaisesti, noin kolmanneksen. Suurin kolesterolitasojen lasku tapahtui ennen statiinien käyttöönottoa. Tutkimus ei selvitä fyysisen aktiivisuuden, lihavuuden, diabeteksen tai alkoholinkäytön lisääntymisen vaikutusta kuolleisuuteen.
Lähde:
Jousilahti P ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721.
Kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 12–13/2016
