Viimeisimmät väestötutkimukset osoittavat, että sekä aikuisten että lasten D-vitamiinin saanti ja D-vitamiinitilanne ovat kohentuneet sen jälkeen, kun vitamiinia alettiin lisätä elintarvikkeisiin. Nykyään suomalaisten D-vitamiinin saanti onkin pääasiassa riittävää. Näin kerrotaan Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistussa tutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan työikäiset eivät tarvitse D-vitamiinilisää, jos he syövät kalaa ainakin kahdesti viikossa tai käyttävät vitaminoituja maitovalmisteita tai vitaminoituja rasvalevitteitä. D-vitamiinivalmisteita suositellaan lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä naisille raskauden ja imetyksen aikana.
D-vitamiinin puutoksen yhteys sairauksiin
Tutkimuksen mukaan D-vitamiinin puutoksen syitä ovat pitkäaikainen D-vitamiinin riittämätön saanti ravinnosta, vähäinen altistuminen auringonvalolle ja vitamiinin huono imeytyminen ruoansulatuskanavasta. D-vitamiinin puutoksesta voi olla kyse, kun seerumin 25(OH)D on alle 50 nmol/l.
Tutkimuksessa todetaan, että riisitauti ja osteomalasia ovat klassiset D-vitamiinin puutoksesta aiheutuvat sairaudet, joissa luusto pehmenee. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että D-vitamiinihoito vähentää sekä kaatumisia että murtumia. D-vitamiinin puutos on yhdistetty myös moniin kroonisiin sairauksiin, kuten allergisiin tauteihin, astmaan, erilaisiin autoimmuunisairauksiin, masennukseen, skitsofreniaan sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Tutkijoiden mukaan suurin osa löydöksistä, jotka liittyvät D-vitamiinin, kalsiumin tai niiden yhdistelmän terveysvaikutuksiin, ovat kuitenkin vielä epäjohdonmukaisia. Esimerkiksi osassa tutkimuksista on todettu, että riittävä D-vitamiinin saanti sikiö- tai imeväisaikana suojaa tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselta, osassa tutkimuksista tätä vaikutusta ei ole löydetty.
Saantisuosituksia ei ole syytä ylittää
Tutkijoiden mukaan D-vitamiinin riittävän ja turvallisen saannin väli on pieni. Heidän mukaansa saantisuosituksia ei ole syytä ylittää.
Tutkijat huomauttavat, että D-vitamiinin liikasaannin riskejä aliarvioidaan luultavasti monesta syystä: tutkimukset ovat ajallisesti suhteellisen lyhyitä, haitallisia vaikutuksia ei aina rekisteröidä ja raportoida kokonaan ja tilastollinen voima haitallisten vaikutusten löytämiseksi on usein riittämätön. Lisäksi poissulkukriteerit saattavat estää sellaisten henkilöiden osallistumisen, joilla on suurin haittavaikutusriski.
Lopuksi tutkijat korostavat, että väestön D-vitamiinitilannetta pitää seurata edelleen. Näin mahdollisiin muutoksiin osataan reagoida ajoissa.
Lue tutkimus liitteestä.
Lähde:
Lääkärilehden verkkojulkaisu: Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa
Kuva:
Panthermedia
