Suomalaiset luottavat hallitukseen, viranomaisiin sekä THL:n ja yliopistojen tutkijoihin koronakriisin käsittelyssä. Samoin Ylen ja MTV:n uutisiin luotetaan kriisin raportoinnissa.
Suomalaiset pyrkivät myös noudattamaan viranomaisohjeita ja hyväksyvät yksilöiden vapauksien rajoitukset epidemian hallitsemiseksi. Enemmistö pitää koronarokotuksista kieltäytyjiä vastuuttomina, mutta samalla uskoo, että koronarokotusten tulisi olla vapaaehtoisia.
Nämä tiedot selviävät Tampereen yliopiston terveyssosiologian professorin Piia Jallinojan ja Helsingin yliopiston viestinnän professorin Esa Väliverrosen tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Media ja viestintä -lehdessä.
Tutkimusaineisto koottiin kahdesta kyselystä, jotka toteutettiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2020.
Äänekkäät saavat tilaa
Julkista keskustelua ja sosiaalista mediaa seuratessa kritiikki tuntuu olevan melko vahvaa. Oliko yllätys, että suomalaisten luottamus oli näinkin suurta?
– Kyllä se vähän yllätti, Esa Väliverronen toteaa.
Piia Jallinoja komppaa, että tällaisissa tilanteissa paljastuu se, että sosiaalisessa mediassa kritiikki on äänekästä, mutta ei välttämättä edusta kovin isoa osaa kansasta.
– On olemassa riski, että kyseenalaistajien merkitystä yliarvioidaan, Väliverronen sanoo.
Kriitikoiden ryhmä ei ole yhtenäinen. Jallinoja muistuttaa, että joukossa niin kansainvälisiä trendejä seuraavia salaliittoteoreetikoita, jotka kyseenalaistavat systemaattisesti kaiken virallisen ohjeistuksen, kuin pohdiskelijoita, joita jokin tietty asia ihmetyttää.
Luottamus tieteeseen on vahvaa
Luottamus tieteeseen on Suomessa perinteisesti ollut vahvaa. Viime vuosina luottamus on tiedebarometrin mukaan ollut kasvussa. Sen sijaan luottamus niin sanottuihin vaihtoehtohoitoihin, kuten homeopatiaan ja kansanparantajiin, on vähentynyt.
Kansainvälisten tiede- ja asiantuntijaluottamusta koskevien kyselyjen mukaan yleinen luottamus tieteeseen on kuitenkin eri asia kuin luottamus tieteen instituutioihin ja asiantuntijoihin yksittäisissä tieteeseen ja teknologiaan liittyvissä aiheissa.
Koronakevään aikana 30 prosenttia suomalaisista katsoi, että koska saman alan asiantuntijat voivat olla asioista täysin eri mieltä, tieteeseen ei voi luottaa. Ennen koronapandemiaa tällaisten vastaajien osuus oli 17 prosenttia.
Uutismediassa ja sosiaalisessa mediassa keskusteltiin ja kiisteltiin koronaennusteista ja koronatoimista toistuvasti kevään 2020 aikana. Osalle vastaajista epävarmuus ja kiistely on voinut näyttäytyä osoituksena tieteen epäluotettavuudesta.
Media muokkaa käsitystä asiantuntijuudesta
Vaikka tieteeseen luotetaan, asiantuntijuuden voi sanoa olevan jonkinlaisessa kriisissä. Julkisuudessa asiantuntijoina esillä olevia ihmisiä on aiempaa enemmän ja he edustavat varsin heterogeenisestä joukkoa.
– Media ei pelkästään välitä asiantuntijatietoa kansalaisille. Samalla se luo ja vahvistaa käsityksiä siitä, kuka on asiantuntija ja minkälaista todistusaineistoa asiantuntijat käyttävät – esimerkiksi vertaisarvioitua tutkimustietoa vai yksilöiden kokemuksiin perustuvaa tietoa, Jallinoja toteaa.
Tutkijoilla onkin medialle toivomus.
– Mediassa voisi olla vielä enemmän keskustelua erilaisista tiedon tuotannon logiikoista ja periaatteista.
Luottamus vaihtelee puolueittain
Jallinoja ja Väliverronen halusivat myös pureutua tarkemmin siihen, miten suhtautuminen vaihteli eri ryhmien välillä.
Esimerkiksi THL:n toimintaan koronakriisin käsittelyssä suhtautuivat myönteisimmin naiset ja kielteisimmin perussuomalaisten kannattajat. Kaikkein myönteisimmin THL:een suhtautuivat SDP:n kannattajat.
Perussuomalaisten kannattajat suhtautuivat THL:een, STM:öön, hallitukseen ja Ylen uutisiin kriittisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat. He myös erottuivat muista sosiaalisen median vaikuttajien kannattajina.
Tutkimuksessa todetaan, ettei perussuomalaisia kuitenkaan pidä yksioikoisesti leimata tiedevastaiseksi liikkeeksi. Puolueen kannattajien keskuudessa oli merkittävä joukko vastaajia, jotka eivät lukeutuneet kriitikoihin: Heistä 39 prosenttia arvioi, että THL on hoitanut koronakriisin erittäin tai melko hyvin. Sama osuus perussuomalaisten kannattajista arvioi, että Suomen hallitus on hoitanut koronakriisin hyvin. Vain reilu viidennes luotti somevaikuttajiin enemmän kuin terveysviranomaisiin koronaepidemian ennustamisessa.
Tutkimusta jatketaan
Joitakin tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui huhtikuun ja kesäkuun 2020 välillä: Niiden ihmisten osuus kasvoi, jotka uskovat, että koronaviruksen vaarallisuutta on liioiteltu. Vastaavasti viruksen vaarallisuuden vähättelyyn uskovien osuus pieneni. Yksilöiden vapauksien rajoittamisesta huolestuneiden osuus lisääntyi ja viranomaisten ohjeista piittaamattomista ihmisistä huolestuneiden osuus väheni.
– Erot huhtikuun ja kesäkuun 2020 välillä eivät kuitenkaan ole suuria. Perusluottamus säilyi enemmistön parissa, Jallinoja sanoo.
Esa Väliverronen pitää kriittistä keskustelua lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Täysin yksinääninen keskitetty viestintä ruokkii salaliittoteorioita ja panee kysymään, onko joitain ääniä vaiennettu.
– Moniäänisyys kuuluu demokratiaan.
Jallinoja ja Väliverronen jatkavat tutkimustaan. Kolmas kysely tehtiin lokakuussa, mutta sen tuloksia ei ole vielä analysoitu. Neljäs kysely on juuri saatu tehtyä.
Hertta Vierula
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
