Suomalainen voi aiempaa paremmin

Suomalaiset aikuiset voivat ­aiempaa ­paremmin, paljastaa Terveys 2011 -tutkimus.

Vuonna 2011 yli 70 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2000 näin vastasi 60 prosenttia.

Lähes 85 prosenttia 30–64-vuotiaista pitää itseään täysin työkykyisenä. Vuonna 2000 heitä oli reilut viisi prosenttia vähemmän.

Tietoa voidaan pitää hyvänä uutisena siksikin, että julkisuudessa on yleensä keskitytty alueellisiin ja sosioekonomisiin terveyseroihin ja tautitaakan kasvuun.

– Positiiviset tulokset eivät taida olla yhtä kiinnostavia uutisia kuin riskit ja uhat, sanoo hanketta johtanut tutkimusprofessori Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Monet kansansairaudet vähenivät, mutta masennus ja astma ovat yhtä yleisiä kuin aiemmin, ja diabetes yleistyy.

Yhä useampi mies on raitis

Monivaiheisessa tutkimuksessa on ollut mukana lähes 8 000 suomalaista, ja ­tulevissa osajulkaisuissa tuloksia analysoidaan tarkemmin.

– Saamme varmempaa tietoa esi­merkiksi siitä, miten suomalaisten ­alko­holinkäyttö on muuttumassa. Yli 30-vuotiaiden miesten parissa raittius näyttää lisääntyneen muutamia prosentteja lukuun ottamatta 55–64-vuotiaita, joiden raittius harvinaistui, kertoo tutkimusprofessori Hannu Alho THL:sta.

Naisten keskuudessa raittiiden osuus on merkittävästi vähentynyt lukuun ­ottamatta 30–44-vuotiaiden ikäluokkaa.

– Huolestuttavaa on myös työikäisten naisten alkoholin riskikäytön tuntuva ­lisääntyminen. Miesten keskuudessa riskikäyttö ei ole lisääntynyt, Alho huomauttaa.

THL:n ylilääkärin Jaana Suvisaaren mukaan monet suomalaisten mielen­terveyden mittarit osoittavat positiivista kehitystä, vaikka mielenterveysongelmat ovat yhä yleisiä ja masennuslääkkeitä käytetään melko paljon.

– Mutta samalla se kertoo siitä, että ennen ehkä vaiettuja ongelmia nykyisin tunnistetaan ja hoidetaan. Tämänkaltaisen väestötutkimuksen arvo onkin juuri siinä, että tiedämme, miten väestö voi, millaisissa oloissa ja millaisella toimintakyvyllä varustettuna.

Suvisaaren mukaan tutkimukseen ­perehdyttyään lääkäri voi vastaanotollaan kiinnittää huomionsa asioihin, jotka ovat vaarassa jäädä piiloon.

Keskivertosuomalainen

Mies

– Käynyt vuoden aikana kaksi kertaa lääkärissä
– Selkäkipua joka kolmannella
– Vyötärönympärys 99 senttiä
– Joka kolmas tavannut ystäviä tai sukulaisia viime päivinä
– Syö kolme 
ruisleipäpalaa päivässä
– Kävelee kuudessa minuutissa 
626 metriä

Nainen

– Käynyt kolme 
kertaa lääkärillä vuoden aikana
– Selkäkipua 
kahdella viidestä
– Vyötärönympärys 
89 senttiä
– Joka toinen tapaa viikoittain ystäviä tai sukulaisia
– Syö 2,5 
ruisleipä­palaa päivässä
– Kävelee kuudessa minuutissa 
581 metriä

(Lähde: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.)

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 48/2012.