Suolistosyöpä tarkoittaa ohutsuolen, paksusuolen koolon-osan tai peräsuolen limakalvon rauhasista alkunsa saavia syöpiä.
Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä eturauhassyövän ja rintasyövän jälkeen.
Suolistosyöpien ilmaantuvuus on nousussa. Huolta aiheuttaa erityisesti alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden kasvaminen.
Kaksi kolmannesta suolistosyövistä todetaan yli 65-vuotiailla.
Vuonna 2020 Suomessa todettiin 1645 uutta suolistosyöpätapausta naisilla ja 1972 uutta tapausta miehillä.
Suolistosyövän oireet
Suolistosyöpä voi olla aluksi lähes oireeton. Siksi sen tunnistaminen on haastavaa.
Sen yleisimpiä oireita ovat:
- suolen toiminnan muutokset
- ripuli tai ummetus uutena oireena
- tunne, ettei suoli tyhjene kunnolla
- suolitukos
Suolistokasvain vuotaa helposti verta ja siksi uloste saattaa muuttua veren seurauksena tummaksi tai sen seassa on kirkasta verta.
Jos verenvuotoa jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa anemian. Sen oireita on hengenahdistus, kalpeus ja huimaus.
Suolistosyövän yleisoireita ovat:
- laihtuminen ilman syytä
- vatsakivut
- ruokahalun heikentyminen
Mahdolliset etäpesäkkeet eri elimissä aiheuttavat oireita, jotka vaihtelevat elimen mukaan. Tavallisimmat paikat etäpesäkkeillä ovat maksa, keuhkot ja etäimusolmukkeet.
Suolistosyövän toteaminen
Jos kärsit yllämainituista oireista tai epäilet itselläsi suolistosyöpää, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Suolistosyöpä todetaan paksusuolen tähystyksessä, kolonoskopiassa, jossa otetaan koepala epäilyttävästä suolen seinämän muutoksesta.
Suolistosyövän ennuste riippuu sen levinneisyysasteesta toteamisvaiheessa.
Pinnallisissa kasvaimissa paranemismahdollisuudet ovat yleensä hyvät, ja suurin osa potilaista paranee pelkällä leikkauksella tai leikkauksen ja sädehoidon ja/tai solunsalpaajahoidon yhdistelmällä. Pidemmälle edenneessä syövässä ennuste on huonompi.
