Suolistomikrobiston koostumuksen tiedetään olevan yhteydessä ylipainoon ja metabolisiin sairauksiin normaalissa väestössä. Raskaana olevilla yhteyttä on tutkittu pienemmissä otoksissa.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa väitöskirjaansa valmisteleva Anna Aatsinki selvitti tutkimusryhmänsä kanssa 46 odottavan äidin suolistomikrobiston bakteeriprofiilin raskauden keskivaiheille, ja vertasi sitä äitien painoon sekä koko raskauden keston aikaiseen painonnousuun.
Tutkimuksessa selvisi, että äidit, joiden suolistomikrobistossa oli vallalla gram-negatiivisen Bacteroidetes-pääjakson bakteerit, lihoivat enemmän kuin tutkittavat, joilla oli pääosin gram-positiivista Firmicutes-pääjakson bakteereista koostuva suolistomikrobisto. Bacteroidetes- ja Firmicutes-bakteerit ovat bakteerien yleisimpiä pääjaksoja ihmisen ruuansulatuskanavassa.
– Lisäksi niillä äideillä, joiden mikrobisto oli Bacteroidetes-valtainen, oli alhaisempi suolistomikrobiston monimuotoisuus. Mikrobiston monimuotoisuutta pidetään yleisesti merkittävänä tekijänä terveyden kannalta, Aatsinki kertoo tiedotteessa.
Aatsinki kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa mikrobiston alentunut monimuotoisuus onkin liitetty muun muassa lihavuuteen ja sen erilaisiin liitännäissairauksiin kuten metaboliseen oireyhtymään.
Bakteerin rooli painonnousussa
Raskaana olevan äidin painon ja painonnousun tiedetään vaikuttavan lapsen painonkehitykseen. Ylipainoisten äitien lapset saattavat olla myöhemmin verrokkejaan ylipainoisempia. Tässä tutkimuksessa painoindeksi ei ollut kuitenkaan selkeästi yhteydessä suolistomikrobiston koostumukseen tai monimuotoisuuteen.
– Ennestään tiedetään, että raskaudenaikainen painonnousu ja ylipaino ovat yhteydessä suolistomikrobiston koostumukseen, mutta tulokset eivät ole keskenään yhteneviä. Siksi tämä tutkimus antaa lisää valoa Firmicutes- ja Bacteroidetes-bakteerien merkittävästä roolista suhteessa painonnousuun, Aatsinki jatkaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ei-raskaana olevilla tutkittavilla Bacteroidetes-pääjakson osuus suolistossa on tyypillisesti korkeampi laihoilla henkilöillä. Osassa tutkimuksista on raportoitu vastakkaisista tuloksista näiden bakteerien ja lihavuuden välisestä yhteydestä.
– Tällä hetkellä ajatellaankin, että osa Bacteroidetes-pääjaksoon kuuluvista lajeista voisi olla lihavuutta edistäviä bakteereja ja toisaalta osa esiintyä useammin laihojen mikrobistossa, Aatsinki sanoo.
Aatsinkin mukaan tarvitaan jatkotutkimuksia selvittämään erityisesti ruokavalion vaikutusta suolistomikrobiston koostumukseen raskausaikana ja mahdollisuutta vaikuttaa sitä kautta raskaan äidin painon kehitykseen.
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimus on julkaistu Journal of Women`s Health -lehdessä.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
Toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 17.9.2018.
