Iäkkäät asiakkaat suhtautuvat hoivarobottiin yllättävän myönteisesti. Osalla herää jopa hoivavietti robottia kohtaan, käy ilmi Lahden kaupungin vanhuspalveluissa vuonna 2016 tehdystä tutkimuksesta.
– Asiakkaat suhtautuivat robottiin myönteisemmin kuin henkilöstö. Kokemus kuitenkin muutti henkilökunnan suhtautumista myönteisemmäksi, kun he näkivät, mitä iloa robotti tuotti, FT, erikoistutkija Lea Hennala (kuvassa) Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.
Positiivinen vaikutus ilmeni etenkin vanhusten fyysisessä ja sosiaalisessa toimeliaisuudessa.
Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä robottien hyväksyminen osaksi arkipäivää ja terveydenhuoltoa koetaan yleisesti kiistanalaiseksi.
Humanoidirobottien käytöstä on Suomen terveydenhuollossa kokemuksia jo ainakin lasten kivuliaiden toimenpiteiden avustajina ja terveyskioskien terveysneuvonnassa.
Viekö robotti työpaikkoja?
Hennalan mukaan asenteet robotteja kohtaan muuttuvat vähitellen. Vuonna 2012 toteutetussa Eurobarometri -tutkimuksessa kysymys robottien sopivuudesta hoito- ja hoivatehtäviin sai teilauksen. Yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että robottien käyttö tulisi kieltää lasten, vanhusten ja vammaisten ihmisten hoidossa.
Myös Lahdessa tehdyssä tutkimuksessa osa vanhuksista koki hoivarobotti Zoran hämmentäväksi. He esittivät teräviä kysymyksiä.
– Ratkaiseeko Zora kilpailukykyongelman Suomessa? Viekö se työpaikkoja? Hennala luettelee.
Zora on terveydenhuoltoon suunniteltu humanoidirobotti. Lahdessa sitä käytettiin muun muassa vetämään vanhusten jumppia, jolloin hoitaja pystyi keskittymään yksittäisten vanhusten auttamiseen.
Robotti ei vielä kommunikoi
– Robotiikka luo paljon mahdollisuuksia ja samalla tulee paljon mietittävää, kertoo hoivarobotti Zora ja elehtii käsillään.
Zora on oikeassa. Puhe on ohjelmoitu siihen, eikä se osaa vielä kommunikoida ilman ihmisen ohjausta. Zoran ääni on lapsenomainen ja niin miellyttävä kuin koneella voi olla.
– Olemme mukana tavalla tai toisella, vai mitä? Zora sanoo.
Lea Hennala esitteli hoivarobottitutkimuksen tuloksia Labquality Days -kongressissa Helsingissä. Lahdessa tehty tutkimus on Suomen Akatemian rahoittaman ROSE-hankkeen osatutkimus.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Janne Nykänen
