Stressinhallinta kuuluisi osaksi sydänpotilaan kuntoutusta

Stressi on tunnettu sydänoireiden riskitekijä, mutta stressinhallintaa ei välttämättä huomioida kuntoutusohjelmissa.

Sydänpotilaiden oireet vähentyisivät ja hyvinvointi lisääntyisi, jos heidän kuntoutuksessaan olisi mukana myös stressinhallintaa. Stressi on tunnettu sydänoireiden riskitekijä, mutta stressinhallintaa ei välttämättä huomioida kuntoutusohjelmissa.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 150 sepelvaltimotautia sairastavan 36–84-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan. Seurannan alussa potilaat satunnaistettiin kolmen kuukauden mittaiseen tavalliseen sydänkuntoutukseen tai kuntoutukseen, jossa opetettiin lisäksi stressinhallintaa.

Kuntoutuksen ansiosta kummankin ryhmän potilaiden kolesterolitasot paranivat, tulehdusmerkkiaineet vähentyivät ja potilaiden fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset yleistyivät. Erot havaittiin myös verrattuna potilaisiin, jotka eivät osallistuneet mihinkään kuntoutukseen.

Stressinhallintaryhmäläiset kokivat lisäksi ahdistuneisuuden, stressin ja psyykkisen kuormituksen vähentyneen enemmän kuin tavalliseen kuntoutukseen satunnaistetut. Heillä oli myös selvästi vähemmän sydänoireita. Stressinhallintaryhmäläisistä 19 prosenttia sai jonkin sydänoireen seurannan aikana, kun tavalliseen kuntoutukseen osallistuneista oireili 33 prosenttia.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena stressinhallinnan merkityksestä sydänpotilaiden kuntoutuksessa, mutta tutkimuksen pienen koon vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa uusissa tutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.

Lähde:
Enhancing Cardiac Rehabilitation With Stress Management Training. Circulation 2016;133:1341–1350.

Uutispalvelu Duodecim

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kuva: Panthermedia