Voiko lapsi sairastua astmaan tai aikuinen keski-iässä verisuonisairauteen sen vuoksi, että hänen äitinsä oli raskausaikana masentunut tai stressaantunut? Professori Hasse Karlssonin mukaan uusin tutkimustieto viittaa siihen, että äidin mielialalla, ahdistuneisuudella ja stressillä on vaikutusta syntyvän lapsen terveyteen. Jo raskauden aikana lapsen elimistön säätelyjärjestelmät ohjelmoituvat kohdun olosuhteiden vaikutuksesta.
– Tänä syksynä kuollut brittitutkija David C. Barker havaitsi tämän yhteyden ja sai nimensä hypoteesille, mutta välittävistä mekanismeista emme paljoa vielä tiedä, huomauttaa Karlsson.
Viime vuosina kehittyneet kuvantamismenetelmät ovat tuoneet uutta tietoa. Kyse ei ole vain ympäristöaltisteista tai perimästä, vaan laajasta kirjosta epigeneettisiä tekijöitä, jotka voivat ratkaisevasti vaikuttaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin kehittymiseen vasta vanhuusiässä.
Hoivan puutekin altistaa sairauksille
Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa puhunut Hasse Karlsson toimii integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professorina Turun yliopistossa. Hän johtaa FinnBrain-tutkimusta, joka on kiinnostunut aivojen kehitykseen ja stressinsäätelykyyn liittyvistä tekijöistä. Tutkimusryhmään kuuluu yli 70 eri alojen tutkijaa.
– Mukaan etsitään 5 000–6 000 lasta, joita seurataan alkuraskaudesta aina vanhuusikään, jopa kuolemaan saakka, Karlsson kertoo.
Raskausajan lisäksi myös varhaislapsuus voi muokata elimistöä sairastumaan herkästi. Hoivan puutteen tiedetään vaikuttavan eläinpienokaisiin ja altistavan niitä sairauksille. Esimerkiksi rotanpoikasia on otettu pois emon hoivasta, ja jo lyhyt separaatiostressi synnyttää niille pysyvän HPA-akselin toimintahäiriön. Tila johtaa suurempaan stressiherkkyyteen.
– Kaltoinkohtelun seurausten tutkiminen ihmisillä ei ole ihan vaivatonta, mutta esimerkiksi sodan jaloissa kasvaneita ja lastenkotilapsia on voitu tutkia. Kaltoinkohtelu on yhdistetty muun muassa aikuisiän sepelvaltimotautiin, syöpiin, kroonisiin keuhkosairauksiin, depressioon ja päihdeongelmiin.
Myös aivojen välittäjäaineiden pitoisuudet ovat poikkeavia huonossa hoivassa. Lastenkodissa kasvaneita lapsia tutkinut ryhmä havaitsi vuonna 2005, että 1,5 vuoden iässä adoptoitujen lasten oksitosiini- ja arginiini-vasopressiinitaso oli muita lapsia alhaisempi vielä kolmen vuoden kuluttua adoptiosta.
– Tutkimustietoa tulee koko ajan lisää, joten meidän olisi ehdottomasti syytä pohtia uusiksi esimerkiksi yhteydet huono-osaisuuden ja suurten kansantautien välillä. Kyse ei ole vain elintavoista, vaan myös elimistön varhaisesta ohjelmoitumisesta, Karlsson sanoo.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/13.
