Ympäristöherkkyydelle ehdotetaan omaa diagnoosinumeroa tautiluokitukseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen ympäristöherkkyysverkosto ehdottaa, että ympäristöherkkyys saisi ICD-10 Tautiluokitukseen oman valtakunnallisen tautinimikkeen R68.81. Tautinimikkeen käyttöön ottaminen edistäisi potilaiden ohjaamista hoitoon sekä ympäristöherkkyyden tilastointia ja tutkimusta. Uuden tautinimikkeen käyttö ei sulkisi pois muiden ympäristöherkkyyteen liittyvien sairauksien, vikojen tai vammojen koodien käyttöä.
Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen kokee terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.
Ruotsalaistutkimukset havainneet vasteita aivoissa
Ruotsissa on tutkittu toiminnallisella magneettikuvauksella monikemikaaliherkkiä potilaita ja potilaita, joilla on rakennusten aiheuttamia epäspesifisiä terveysongelmia. Alustavien tulosten mukaan he reagoivat hajuihin samankaltaisesti kuin fibromyalgiapotilaat kipuun ja traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät traumaattisiin muistoihin. Mantelitumakkeen ja aivosaarekkeen aktiviteetti oli tutkimuksissa poikkeavan suuri.
Lääkärilehdessä tänä vuonna julkaistun Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Eeva Salmisen artikkelin mukaan nosebo- eli pahenneilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia terveysvaikutuksia. Kielteisen ajattelun katsotaan aiheuttavan oireiluksi muuttuvaa sairastumiskierrettä. Tällöin oireilun taustalla on vahva usko siihen, että jokin syytekijä vaikuttaa oireitten syntyyn. Teoria on vahvistunut, kun tutkimuksissa on todettu, että kohdehenkilöiden oireilu lisääntyy, jos heille painotetaan jonkin ympäristötekijän mahdollista vaikutusta terveyteen.
Maailman terveysjärjestö WHO ei nykyisessä kannanotossaan näe yhteyttä ympäristön sähkömagneettisten kenttien ja väestön oireilun välillä, vaan käsitys ilmiön syistä perustuu pahenne-efektiin.
Suomessa tautiluokituksen koodiehdotus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön, Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Ehdotus lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja potilasjärjestöiltä, ympäristöherkkiä tukevilta yhdistyksiltä, Lääkäriliitolta, yliopistosairaaloilta sekä erikoislääkäreiltä.
Lausuntokierroksen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päättää tautinimikkeen mahdollisesta lisäämisestä ICD-10 tautiluokitukseen.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
