Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjallisuuskatsauksen koirien käytöstä koronatartuntojen seulonnassa. Kirjallisuushaussa koirien hajuaistin käytöstä koronan tunnistamisessa löytyi kuusi alkuperäistuloksia sisältävää raporttia, joista kolme on vertaisarvioitua.
Raportit ovat peräisin eri puolilta maailmaa: Kolumbiasta, Saksasta, Ranskasta, Libanonista, Yhdistyneistä Arabiemiraateista ja Iranista.
Eivät keskenään vertailukelpoisia
Tutkimukset eivät ole kirjallisuuskatsauksen mukaan keskenään vertailukelpoisia. Osassa tutkimuksista testinäytteiden määrä oli erittäin pieni. Tutkimusasetelmat ja menetelmät poikkeavat toisistaan ja raportoinnissa havaittiin merkittäviä puutteita.
Kahdessa tutkimuksessa koronapotilaista peräisin olleita näytteitä oli vain noin 10, kun verrokkien määrä sama tai jonkin verran suurempi. Muissa neljässä tutkimuksessa koronatapauksista peräisin olevia näytteitä oli 44–150, ja verrokkeja jonkin verran enemmän.
Kaikkiaan kolmessa vertaisarvioidussa raportissa koronatapausten näytteitä oli yhteensä noin 180, verrokkinäytteitä hieman enemmän.
Tutkimuksissa käytettiin näytteinä eri eritteitä, yhdessä tutkimuksessa useampia eritetyyppejä verrattiin toisiinsa. Eräissä tutkimuksissa eritteen kerääminen tai sen prosessointi testeissä käytettyyn muotoon on kuvattu vajavaisesti tai on täysin kuvaamatta.
Viidessä raportissa kuudesta kuvattiin huolellisesti sekä koiran että sen hoitajan tai kouluttajan sokkouttaminen sille, mitkä kohteet sisälsivät koronapotilaalta peräisin olevaa materiaalia.
Pohjaa jatkotutkimuksille
Yksikään kuudesta tutkimusasetelmasta ei sisältänyt koiran sijoittumista testin kohteena olevan henkilön lähelle, eli varsinaista suoran henkilöseulonnan kenttäsovellusta ei raportoitu. Mahdollisesti lähimpänä laajan mittakaavan diagnostiikan tai seulonnan kenttäolosuhteita oli hikinäytteen tai pitkään käytetyn potilasvaatteen haistelu, jota käytettiin kahdessa tutkimuksessa.
Johtopäätöksissä on otettava huomioon tutkimusten merkittävät rajoitteet. Niistä ei voi vetää johtopäätöstä vakiomenetelmästä, joka voitaisiin ottaa käyttöön laboratoriodiagnostiikan rinnalla tai sen sijasta esimerkiksi seulottaessa suuria määriä henkilöitä, joiden joukossa on myös oireettomia infektion kantajia.
Tutkimukset antavat kuitenkin pohjaa jatkotutkimuksille, joissa koirien hajuaistia voitaisiin hyödyntää koronatartuntojen seulonnassa.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
