Uudet suomalaiset spirometrian viitearvot ovat juuri valmistuneet. Uusien viitearvojen myötä myös spirometriasuositusta päivitetään. Muutoksia on luvassa etenkin iäkkäiden ihmistenviitearvoihin ja niiden tulkintaan.
Aiemmat suomalaiset viitearvot ovat peräisin vuodelta 1982. Tuolloin tehtyjen mittausten ongelmia ovat olleet liian kapea, vain 18–64-vuotiaat kattava ikähaarukka ja jo käytöstä poistettu spirometrityyppi. Uusissa viitearvoissa ikähaarukka yltää aina 83 ikävuoteen.
– Entisten viitearvojen käyttö on johtanut hengitystieobstruktion ylidiagnostiikkaan iäkkäillä ihmisillä, kertoo professori Anssi Sovijärvi Helsingin yliopistosta.
Lievä hengitysteiden ahtauma saattaakin siis uusien viitearvojen perusteella tehdyissä spirometriatutkimuksissa kääntyä normaaliksi.
Tulkinnassa oltava tarkka
Myös arvojen tulkinta on jatkossa erilaista. Vanhoilla ihmisillä mittausten hajonta on suurempi ja normaalin alaraja alempana keskimääräiseen viitearvoon nähden.
Uudet globaalit spirometrian viitearvot eivät sovi suomalaisille, he tarvitsevat omat arvot.
– Suomalaisilla on pituuteen nähden merkittävästi, 5–6 prosenttia, suuremmat keuhkot kuin muilla eurooppalaisilla ja muulla valkoihoisella väestöllä, Sovijärvi kertoo.
Globaaleilla viitearvoilla Suomessa saataisiin tulokseksi virheellisiä astma- ja keuhkoahtaumatautidiagnooseja.
Uudet viitearvot on hyväksytty julkaistaviksi Clinical Physiology and Functional Imaging -lehdessä.
Mikä on spirometri?
Spirometrilla arvioidaan keuhkojen hengityskapasiteettia. Laite arvioi, kuinka paljon ilmaa potilas voi hengittää ulos ja kuinka nopeasti hän pystyy tyhjentämään keuhkonsa. Spirometriatutkimuksessa tutkittava vetää keuhkoihinsa ilmaa niin paljon kuin mahdollista ja tyhjentää sitten nopeasti ja voimakkaasti kaiken mahdollisen ulostulevan ilman spirometriin kiinnittyvään putkeen.
Kirjoittanut:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
