Spirometria on tutkimus, jolla selvitetään keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Se kertoo, kuinka paljon potilas voi hengittää ilmaa keuhkoihin (tilavuus) ja kuinka nopeasti hän pystyy tyhjentämään keuhkonsa (virtaus).
Spirometrian avulla saadaan selville, onko potilaalla hengitystoiminnan vajausta, ja johtuuko se keuhkoputkien ahtautumisesta (obstruktio) vai keuhkojen tilavuuden pienenemisestä (restriktio).
Samalla tutkitaan, millainen on ongelman vaikeusaste.
Testiä voi käyttää muun muassa keuhkoahtaumataudin, astman ja keuhkokudoksen sairauden diagnoosin osana.
Keuhkoahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen on pysyvää, mutta astmassa se on vaihtelevaa. Astmassa spirometrian tulos voi olla myös normaali.
Miten spirometriaan tulee valmistua?
Ennen koetta sinun pitää olla:
- neljä tuntia tupakoimatta
- neljä tuntia ilman kahvia, teetä, kola- ja energiajuomia tai muita piristäviä aineita
- neljä tuntia ilman raskasta ravintoa ja
- 24 tuntia ilman alkoholia
Saat spirometriaan määränneeltä lääkäriltä tutkimusta edeltävät lääkitysohjeet. Lääkitysohjeet riippuvat siitä, miksi tutkimus tehdään.
Potilaan vointi ja aikaisemmat hoitotoimenpiteet vaikuttavat aina siihen, milloin tutkimus voidaan tehdä.
Jos sinulla on ollut hengityselintulehdus, tutkimus tehdään vasta kaksi viikkoa sen jälkeen, kun infektio on parantunut.
Jos sinulle on tehty hengitysteitä ärsyttävä toimenpide (esim. keuhkoputkien tähystys), voidaan koe suorittaa vasta kolme päivää toimenpiteen jälkeen.
Miten spirometria tehdään?
Spirometriassa vedät keuhkoihin niin paljon ilmaa kuin mahdollista.
Sen jälkeen puhallat keuhkot tyhjäksi nopeasti ja voimakkaasti spirometriin kiinnittyvään putkeen.
Aikuisilla puhalluksen pitäisi kestää vähintään kuusi sekuntia.
Puhallukset toistetaan yleensä kolmesti, jotta saadaan teknisesti oikea tulos, ja parhaat puhallusarvot rekisteröidään tulokseksi.
Tuloksen hyväksymiskriteerinä pidetään sitä, että puhallusten tulokset ovat samantasoisia.
Miten spirometrian tuloksia tulkitaan?
Tärkeimmät arvot spirometriassa ovat FVC, FEV1 ja näiden suhde FEV%.
- FVC-arvo kertoo keuhkojen tilavuuden ja keuhkokudosten elastisuuden. Se myös ilmoittaa, jos ilmaa on jäänyt poikkeuksellisen paljon keuhkoihin.
- FEV1-arvo (sekuntikapasiteetti) kertoo, kuinka suuren määrän ilmaa tutkittava pystyy puhaltamaan ensimmäisen sekunnin aikana. Jos keuhkoputket ovat avoimet, keuhkot pystytään puhaltamaan melko tyhjäksi jo ensimmäisen sekunnin aikana.
- FEV1/FVC-suhteen (FEV%) avulla selviää, johtuuko mahdollinen keuhkojen toiminnan alentuminen keuhkoputkia ahtauttavasta sairaudesta (astma, keuhkoahtaumatauti) vai keuhkojen tilavuuden alenemisesta (keuhkokudoksen sairaus tai rintakehän jäykkyys).
- Jos FEV1 on alentunut, mutta FVC normaali tai selvästi parempi kuin FEV1, on kyse hengitysteitä ahtauttavasta keuhkosairaudesta. Jos taas molemmat tilavuusarvot (FEV1 ja FVC) ovat alentuneet samassa määrin, kyse on sairaudesta, joka pienentää keuhkojen tilavuutta.
Testituloksia verrataan iän, koon ja sukupuolen mukaisiin normaaliarvoihin.
Suomalaisilla on omat viitearvonsa. Jos tutkittava on kotoisin muualta kuin Suomesta, tulos arvioidaan tutkittavan etnisen taustan mukaisilla viitearvoilla.
Spirometrian lisäksi tarvitaan yleensä muitakin tutkimuksia.
Milloin spirometriatulos viittaa astmaan?
Kun FEV1-arvo on alentunut, se viittaa astmaan. Spirometriatulos voi kuitenkin olla normaali, vaikka sairastaisit astmaa.
Jos sinulla epäillään astmaa, tehdään bronkodilataatiokoe.
Kokeessa sinulle annetaan puhallusten jälkeen keuhkoputkia laajentavaa lääkettä ja 15 minuutin kuluttua spirometriatutkimus uusitaan.
Puhallustuloksen merkitsevä paraneminen (FEV1 tai FVC paranevat vähintään 12 % lähtöarvosta) tarkoittaa yleensä sitä, että sairastat astmaa.
Milloin spirometriatulos viittaa keuhkoahtaumatautiin?
Jos bronkodilataatiokokeessa avaava lääke ei merkittävästi paranna tuloksia, ja FEV1/FVC-suhde jää alentuneeksi, tulos viittaa keuhkoahtaumatautiin.
Taudissa myös PEF-arvo (uloshengityksen huippuvirtaus) on usein alentunut, mutta PEF-arvo voi olla myös normaali, vaikka sairastaisit keuhkoahtaumatautia.
Mihin muihin sairauksiin tulokset voivat viitata?
Joskus spirometrian tulokset voivat viitata keuhkokudoksen sairauksiin, kuten keuhkofibroosin, mutta nämä ovat huomattavasti harvinaisempia kuin keuhkoputkia ahtauttavat sairaudet.
Keuhkofibroosissa keuhkorakkulat vaurioituvat ja voivat korvautua sidekudoksella, jolloin keuhkoihin ei mahdu ilmaa normaalia määrää.
Spirometriassa keuhkofibroosi näkyy tilavuuden alentumisena, jolloin sekä FEV1 että FVC laskevat samassa suhteessa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Työterveyslaitos ja HUSLAB
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 25.11.2015. Artikkelia on päivitetty 24.4.2023.
