Helsingin yliopistollisen sairaalan unihoitajien ja psykologien kehittämä Uniterapia-mobiilisovellus tuo apua unettomuudesta kärsiville. HUS:n tuottamaa terapiaa suositellaan ensisijaiseksi hoidoksi pitkittyneeseen unettomuuteen.
Mobiilipohjaista terapiaa ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, kun harjoitteita voi tehdä milloin ja missä vain. Mobiilipohjaisella terapialla saavutetaan myös säästöjä.
HUS Psykiatrian osastonylilääkärin Katinka Tuiskun mukaan digitalisoitu hoitomuoto on osoittautunut tutkimuksissa vaikuttavaksi myös kansainvälisesti.
– Mobiilisovellus tuo lisäetuina paremman saatavuuden ja helpon käytettävyyden potilaan sijainnista ja aikatauluista riippumatta, sanoo Tuisku.
Sovellus sisältää samat potilaalle jaettavat tiedot, ohjeet, kysymykset, harjoitteet ja palautteet kuin kasvotusten tapahtuva unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen terapia. Erona on ainoastaan se, että terapia on pitkälti automatisoitua ja viestintä terapeutin kanssa hoituu sovelluksen sisällä tekstiviestein.
– Automaatio sujuvoittaa esimerkiksi unipäiväkirjaseurantaa, koska sen täyttö on nopeaa ja helppoa mobiilisovelluksessa. Sovellus laskee unitehokkuuden ja piirtää seurantakäyrät.
Sovelluksen käyttämiseen potilas tarvitsee lähetteen lääkäriltä ja kirjautumiseen verkkopankkitunnukset.
Onnistunut terapia vaatii harjoitteiden tekemistä säännöllisesti päivittäin useiden viikkojen ajan. Seitsemänvaiheinen nettiterapia on potilaalle ilmaista.
– Harjoitteet eivät vie kohtuuttomasti aikaa, ja siinä vaiheessa kun unettomuuden hoitoon lähdetään, yleensä unettomuus itsessään haittaa arkea niin merkittävästi, että pieniä panostuksia hyvinvointiin on syytä tehdä.
Muiden kokemuksista on otettu oppia
Sovelluksen kehitystyössä on huomioitu aiemmat unettomuuden nettiterapiatutkimukset muun muassa Ruotsista. Muiden tutkimusten parhaat ominaisuudet on valjastettu suomalaiseen sovellukseen. Ensimmäiset potilaspalautteet ovat olleet positiivisia.
Tuisku muistuttaa, että terapian hoitovastuu säilyy aina lähettävällä lääkärillä. Siksi on tärkeää, että potilas saa hoitojakson aikana tarvittaessa aina yhteyden ammattilaiseen esimerkiksi unilääkityksen tai liitännäissairauksien vuoksi, jotka voivat vaarantaa nettiterapian onnistumisen.
Tuiskun mukaan on tärkeää kannustaa potilasta käymään nettiterapia loppuun saakka. Siksi ennen lähetteen laatimista lääkärin on pohdittava potilaan kanssa, onko hän valmis sitoutumaan siihen.
– Kun unettomuus alkaa olla ongelma, pitäisi olla tarjolla lääkkeetöntä hoitoa eli kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Unettomuuden nettiterapia voisi olla ensimmäinen hoitoyritys.
Nettiterapia ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan käyttäjän pitää olla tottunut etäasiointiin.
– Kännykkäsovellus sopii omatoimisille, älypuhelinta käyttäville ihmisille, joiden pääasiallisena terveysongelmana on unettomuus. Käyttäjien pitää kyetä keskittymään kirjallisiin ohjeisiin.
Tuiskun mukaan joskus unettomuuden hoito vaatii lääkityksen, mutta sitä kannattaa harkita, kun terapia ei riitä. Nettiterapian myötä hoitoon pääsy helpottuu, kun aikaisemmin hoidon saatavuus on ollut epätasaista ja valtakunnallisesti enimmäkseen puutteellista.
– Ratkaiseva muutos on nyt maanlaajuisesti saatava kustannustehokas, matalan kynnyksen unettomuuden nettiterapia. Muutakin näyttöön perustuvaa hoitovalikoimaa silti tarvitaan.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Mikko Käkelä
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 34/2019.
