Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteiteet olivat: vahvistaa peruspalveluita, integroida ne ja turvata palveluiden yhdenvertainen saanti joka puolella Suomea.
Nykyiset viisi ERVA-aluetta sopivat THL:n kannanoton mukaan hyvin sote-uudistuksen pohjaksi.
– Niiden järjestettäväksi ei tule kuitenkaan antaa yksinomaan erikoissairaanhoitoa, vaan yhtälailla kaikki perustason ja vaativan tason sosiaali- ja terveyspalvelut. Näin turvattaisiin sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jopa ehdotettua mutta monia kysymyksiä aiheuttanutta nykyistä vaikeuksiin joutunutta vastuukuntamallia paremmin, toteaa THL:n johto.
Pelkkä erikoissairaanhoidon uudistaminen olisi hyvin outoa: sehän on tällä hetkellä sote-palveluiden toimivin osa. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on lyhentynyt viime vuosina merkittävästi. Lisäksi suomalaiset sairaalat ovat Pohjoismaiden tuottavimpia.
Mikä voisi enää pilata sote-uudistuksen?
– Paluuta sote-keskustelun lähtöruutuun on hyvin vaikea ymmärtää. Uudistus on edennyt kirjavien vaiheiden jälkeen erittäin lupaavaan vaiheeseen. Ilmassa on jopa läpimurron mahdollisuus, uskoo THL.
– Sote-järjestämislakiehdotusta edelleen kehittämällä suomalaisista sote-palveluista on mahdollista tehdä näkemyksemme mukaan kansainvälisestikin kilpailukykyinen. Läpimurron edellytys on, että palveluiden järjestäminen annetaan kullakin alueella riittävän suuren järjestäjätahon, 4–5 ervan tai korkeintaan 20 sote-alueen tehtäväksi.
Riittävän iso palvelujärjestäjä voi siirtää voimavaroja joustavasti sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, sekä perus- ja erityistason palvelujen välillä, väestön tarpeiden mukaan.
– Sote-uudistuksen voivat enää pilata suomalaiset itse, THL:n johto kärjistää.
Lääkäriliitto odottaa hallituksen seuraavaa sote-siirtoa
Lääkäriliiton Heikki Pärnänen toivoo ministeri Jan Vapaavuoren pelinavauksen merkitsevän taktiikan muutosta, jossa sote-ratkaisu puretaan irti kuntauudistuksesta.
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen toivoo, että Kokoomuksen viimeviikkoinen pelinavaus ja ministeri Jan Vapaavuoren siirto sote-uudistuksen keulahahmoksi merkitsee kuntauudistuksen irrottamista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista.
– Tässä olisi vielä mahdollisuus hyviin ratkaisuihin, mikäli tähän asti saadut lehtitiedot merkitsevät sitä, että terveydenhuollon järjestämisvastuu ja toteuttaminen lopulta eriytetään. Jos erva-alueille annetaan järjestämisvastuu, ja toteuttamisvastuu jätetään kunnille ja kuntayhtymille, pelisäännöt selkiytyvät, Pärnänen toteaa.
Hän sanoo toivovansa, että hallitus on viimein valmis eriyttämään kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen sote-uudistuksesta. Näin erikoissairaanhoidon vaatimat uudistukset voitaisiin toteuttaa tällä hallituskaudella ja seuraavalle hallitukselle voitaisiin jättää perusterveydenhuollon uudistaminen.
– Jos erva-alueet saavat järjestämisvastuun, ne tarvitsevat kuntapoliitikkojen ykköskaartista muodostetun luottamushenkilöhallinnon. Näin taataan demokratian toteutuminen myös terveydenhuollon ratkaisuissa. Tuottajaorganisaatioiden johtoon tarvitaan sitten asiantuntijoita, jotka ratkaisevat käytännön palvelutuotannon, Pärnänen sanoo.
Duodecimin malli perustuu myös erva-alueisiin
Myös Lääkäriseura Duodecim on ottanut kantaa sote-uudistukseen.
– Mallissamme järjestämisvastuu vietäisiin suoraan viidelle erva-alueelle, jotka jo nyt ovat palvelutuotannossaan lähes omavaraisia. Erva ei toimisi palveluiden tuottajana, vaan olisi yliopistollisesta sairaalakuntayhtymästä erillinen järjestäjä, jolla on asiantuntijahallitus ja edustuksellinen valtuusto, toteaa pääsihteeri Matti Rautalahti Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.
Seuran mielestä Sote-järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportin mukainen malli tuottaisi mutkikkaan ja moniportaisen hallintokuvion.
– Mallin esittämät perus- ja sote-alueet ovat eriarvoisia keskenään eivätkä ne paranna perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota nykyisestä. Valmisteluryhmän malli asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan eikä se siten ole linjassa perustuslain kanssa, lääkäriseura katsoo.
Erityisen huolissaan Duodecim on mallin vaikutuksista viiteen yliopistosairaalaan, jotka tällä hetkellä tuottavat vaativat erikoissairaanhoidon palvelut, vastaavat yhdessä yliopistojen kanssa lääkärien koulutuksesta ja tekevät suuren osan kliinisestä tutkimuksesta Suomessa. Duodecimin mielestä olisi lyhytnäköistä ja suurta resurssien haaskaamista muuttaa niiden asemaa kansallisen terveydenhuollon peruskivinä.
Duodecimin ehdottama malli muistuttaa Tanskan ratkaisua.
Erva-perusteinen ratkaisu tarjoaisi selkeitä mahdollisuuksia alueen sisäiseen työnjakoon ja sitä kautta yksikkökustannusten parempaan hallintaan. Siinä pystyttäisiin nykyistä paremmin huolehtimaan myös syrjäseutujen palveluiden järjestämisestä. Pienillä sote- ja perusalueilla kehittämistyö jää helposti sivuosaan.
– Arvioimme, että Duodecimin ehdottama malli voisi tuoda noin miljardin euron suuruisen kevennyksen kestävyysvajeeseen, Rautalahti jatkaa.
Ulla Järvi
toimittaja
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
