Ruotsiin sodan jaloista evakuoiduilla suomalaislapsilla ei aikuisiässä esiintynyt enempää sairaalahoitoa vaativia psyykkisiä sairauksia kuin kotimaassa pysyneillä sisaruksillaan, osoittaa Helsingin, Harvardin ja Tukholman yliopistoissa tehty laaja tutkimus.
Helsingin yliopiston, Harvardin yliopiston ja Tukholman yliopiston yhteishankkeessa Suomesta evakuoitujen sotalasten myöhempää psyykkistä sairastuvuutta on tutkittu ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä omiin ei-evakuoituihin sisaruksiinsa. Vertailussa tarkasteltiin sairaalahoitoa vaatinutta psyykkistä sairastumista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa British Medical Journal -tiedelehdessä.
Helsingin yliopiston tutkija Nina Santavirta kertoo, että vertailemalla sotalapsia ei-lähetettyihin sisaruksiinsa saadaan tähän saakka luotettavin tutkimusasetelma. Kaikki perheen lähettämispäätökseen vaikuttaneet taustatekijät on vakioitu.
– Sisarustutkimuksen keskeisin tulos on se, että evakuointi ei ole lisännyt riskiä sairastua sairaalahoitoa vaativiin mielenterveyden häiriöihin. Sukupuolten väliset erot olivat kuitenkin huomattavia. Evakuoidut pojat olivat selvinneet ei-evakuoituja veljiään paremmin, kun taas sotalapseksi lähetetyillä tytöillä oli tilastollisesti korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan, hän sanoo.
– Tämän laajan ja ainutlaatuisen aineiston perusteella saadut tulokset eivät tue yleisesti julkisuudessa esitettyjä väitteitä evakuoinnin kohtalokkaista ja kielteisistä vaikutuksista psyykkiseen sairastavuuteen, joskin sukupuolten väliset erot tuloksissa on otettava huomioon.
Tutkijat muistuttavat, että tulokset eivät ole tärkeitä yksinomaan suomalaiskansallisesti merkittävän sotalasten evakuointiprojektin arvioinnin kannalta, vaan myöskin laajemmin nykypäivän lastensiirtojen kannalta.
– Yleistettynä nykypäivän lapsipakolaisten sijoittamisiin nämä tulokset viittaavat siihen, että hoitosuunnitelmissa lasten sukupuoli ja ikä on otettava aikaisempaa tarkemmin huomioon, Santavirta toteaa.
Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja useista rekistereistä: Vuoden 1950 väestönlaskennan yli seuratusta valtakunnallisesti edustavasta 10 prosentin otoksesta (Tilastokeskus) yhdistettiin vuonna 1933 – 1944 syntyneet henkilöt Lastensiirtokomitean sotalapsirekisteriin (Kansallisarkisto) ja terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisteriin (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos). Psyykkisen sairastuvuuden seuranta-aika kattoi vuodet 1971 - 2011.
Potilaan Lääkärilehti on käsitellyt aihetta aikaisemminkin. Lue artikkelit Lapsuuden traumoilla on pitkät jäljet ja Sotalapsen tarina.
Lähde:
Helsingin yliopisto
Long term mental health outcomes of Finnish children evacuated to Swedish families during the second world war and their non-evacuated siblings: cohort study
Kuva:
Panthermedia
