Ylilääkäri ja professori Juhani Knuuti on yksi luotettavan terveysviestinnän pioneereista. Hän perusti Terveys & tiede -bloginsa jo 2015 harmiteltuaan aikansa sitä, miksei kukaan tee virheelliselle terveystiedolle mitään.
– Sitten tajusin, että enhän tee mitään itsekään!
Knuutille tärkeintä on tehdä tunnetuksi sitä, miten tiede toimii, miten lääketieteessä hoidot hyväksytään ja miten lääkkeitä tutkitaan. Hän toivoo, että ihmiset oppivat kriittisemmiksi.
Henkilökohtaiseen neuvontaan lääkärit eivät somessa lähde.
Knuutille blogi on tärkein alusta, sillä siinä mahtuu perustelemaan asiansa. Myös pikaviestipalvelu X (ent. Twitter) tuntuu kätevältä. Knuuti perehtyy aiheisiinsa syvällisesti ja oppii itsekin paljon.
– Kirjoitan asioista, jotka ovat mielestäni tärkeitä, tai jotka ovat vaarallisia tai haitallisia.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jenna Peltonen tunnistaa Knuutin kertoman myös omasta väitöstyöstään. Hän tutkii, miten lääkärit yhdistävät asiantuntijuuden ja sosiaalisen median viihteellisyyden toisiinsa.
– Halu luotettavan tiedon välittämiseen ja disinformaatioon vastaamiseen on usein ollut syy aloittaa terveysviestintä somessa. Lisäksi on kokeiltu huvin vuoksi, millaista viestintä voisi olla.
Terveysasioiden somevaikuttajat
Korona siihen liittynyt disinformaation vyöry sai monet lääkärit aktivoitumaan somessa.
Paitsi että lääkärit jakoivat yleisiä viranomaisohjeita koronavirukseen liittyen, somettamisessa näkyi myös erikoisala.
– Ihotautilääkärit ottivat kantaa somessa leviäviin ohjeisiin siitä, miten tehdä käsidesi.
Somelääkäreitä on kuitenkin ollut jo aiemmin, kertoo Peltonen.
Hänen väitöskirjansa ensimmäinen artikkeli valmistuu pian. Siinä Peltonen selvittää, miten asiantuntijat ovat hyödyntäneet Instagramia terveystiedon jakamisessa, koronamyyttien murtamisessa ja medialukutaidon lisäämisessä. Peltonen tutkii myös lääkäreitä Tiktokissa.
Lääkärien sometilit eroavat perinteisestä terveysviestinnästä siinä, että ne ovat vahvassa vuorovaikutuksessa seuraajiensa kanssa. Lääkäristä voi tulla terveysasioiden somevaikuttaja.
Korona siihen liittynyt disinformaation vyöry sai monet lääkärit aktivoitumaan somessa.
– Asiantuntijuus lisää uskottavuutta, mutta sosiaalisessa mediassa pätevät myös somen säännöt, Peltonen kertoo.
Somessa lääkäri alkaa tuntua tutulta, häneen syntyy luottamussuhde. Erityistä vahvuutta tuo, jos hän jakaa jotain itsestään. Joskus esimerkiksi vertaistukea voi tarjota kertomalla omasta sairaudestaan.
– Henkilökohtainen kokemus lisää luotettavuutta ja uskottavuutta.
Lääkärit kuitenkin harkitsevat tarkasti, mitä jakavat itsestään.
Kulissien taakse pääseminen on yksi somen kiehtovuuden salaisuuksista. Lähemmäs seuraajia voi päästä kertomalla jotain pientä arjestaan.
– Ihmisiä kiinnostaa aivan valtavasti, jos lääkäri vaikkapa jakaa, millainen työpäivä oli.
Rajat ovat tarpeen
Tyylejä on monenlaisia. Osa jakaa Instagramissa yhtenäisiä visuaalisia tietoiskulaatikoita, joissa on tutkimukseen perustuvaa tietoa. Toisilla on rennompi ote, tehdään spontaaneja videoita ja vastataan seuraajakysymyksiin.
Peltonen ei ole törmännyt siihen, että lääkäri tavoittelisi somekanavan avulla potilaita vastaanotolleen. Lääkärit tiedostavat, että ammattiroolissa esiintyessään he edustavat koko ammattikuntaa.
Henkilökohtaiseen neuvontaan lääkärit eivät somessa lähde.
Osa aiheista on tulenarkoja ja johtaa helposti häirintään. Näitä ovat erityisesti korona, koronarokotteet ja monet ravitsemukseen liittyvät aiheet. Tulenaran aiheen kanssa voidaan ottaa myös tietoinen riski, koska aihe on tärkeä.
– Some on äärettömän vapaata ja moniäänistä mellastamista. Kollegat ovat tyytyväisiä, kun edes joku tekee jotain.
– Käyttäjiä on ehkä jouduttu estämään, joku on voinut tehdä rikosilmoituksenkin, Peltonen kertoo.
Juhani Knuuti saa toisinaan palkakseen hyökkäyksiä uskomushoitojen kannattajien suunnasta, mutta ei anna niiden pilata päiväänsä. Kollegoilta tullut palaute on ollut pelkästään myönteistä.
– Some on äärettömän vapaata ja moniäänistä mellastamista. Kollegat ovat tyytyväisiä, kun edes joku tekee jotain. Varmasti teen myös asiavirheitä, mutta ne voi korjata.
Hyökkäyksiin Knuuti ei reagoi, sillä ne saavat sillä tavoin vain enemmän näkyvyyttä.
– Se on somen lieveilmiö, joka pitää vain tuntea, eikä lähteä loukkaantumiskierteeseen.
Kiistatilanteissa hän ajattelee niitä seuraajia, jotka eivät kommentoi, vaan seuraavat keskustelua hiljaa. Kun kiistakumppania ei tarvitse voittaa, vastauksesta tulee neutraalimpi.
– Kohdistan viestin heille, ihmisille, jotka ovat uteliaita ja haluavat tietää. Some on kanava, jolla voi tavoittaa ilmaiseksi valtavasti ihmisiä. Millä muulla tavalla voisin tavoittaa jopa satojatuhansia ihmisiä?
Teksti on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivun artikkelissa Lääkäriksi someen.
