Antipsykoottisilla lääkkeillä on usein keskushermostosivuvaikutuksia ja monilla myös haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan. Tämän takia useissa hoitosuosituksissa esitetään, että antipsykoottinen lääkitys voidaan asteittain lopettaa, jos skitsofreniapotilaalla ei ole ollut psykoottisia oireita useaan vuoteen. Tämä suositus ei kuitenkaan perustu tutkimustuloksiin.
Suomalainen tutkimusryhmä selvitti laajassa prospektiivisessa rekisteritutkimuksessa, onko skitsofreniapotilaiden antipsykoottisen lääkityksen lopettaminen turvallista. Aineiston muodostivat 8 719 suomalaista potilasta, jotka joutuivat ensimmäiseen psykiatriseen sairaalahoitoon skitsofrenian takia vuosina 1996–2014 ja jotka eivät ennen sitä olleet käyttäneet antipsykoottia. Pisimmillään 16,4 vuoden pituinen seuranta alkoi kuukauden kuluttua sairaalahoidon päättymisestä. Potilaista muodostui kolme ryhmää: antipsykoottia käyttämättömät, antipsykoottia koko seuranta-ajan käyttäneet ja antipsykootin käytön seuranta-aikana keskeyttäneet. Hoidon epäonnistumiseksi määriteltiin psykiatriseen sairaalahoitoon joutuminen tai kuolema.
Hoidon epäonnistumisen riski oli pienin antipsykootteja koko seuranta-ajan käyttäneillä (riskitaso 1,00). Toisaalta riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä pitempään antipsykootteja oli käyttänyt ennen lopettamista: alle vuoden kuluessa ensimmäisestä sairaalahoidosta lopettaneilla epäonnistumisen riski oli 1,88, 1–2 vuotta käyttäneillä 2,12, 2–5 vuotta käyttäneillä 3,26 ja yli 5 vuotta käyttäneillä 7,28. Potilailla, jotka eivät käyttäneet antipsykootteja, kuolemanriski oli 214 % suurempi ja käytön keskeyttäneillä 174 % suurempi kuin antipsykootteja jatkuvasti käyttäneillä.
On esitetty, että antipsykoottien pitkäaikainen käyttö aiheuttaa D2-reseptorien liiallista herkistymistä ja että tämä lisää psykoosin riskiä lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa vain pieni osa uudelleensairastumisista tapahtui 6 kuukauden kuluessa antipsykootin käytön lopettamisesta. Tämä viittaa siihen, että D2-reseptorien liiallinen herkistyminen ei selitä yllättävää löydöstä pidempään jatkuneen lääkityksen lopettaneiden suuremmasta relapsiriskistä. Tutkijat ehdottavat selitykseksi, että antipsykootin käytön vasta vuosien kuluttua keskeyttäneet olivat todennäköisesti vaikeammin sairaita kuin lääkityksen heti sairaalahoidon jälkeen lopettaneet.
Laadukkaan tutkimuksen tulos on selkeä: skitsofreniapotilaan antipsykoottisen lääkityksen lopettamiseen liittyy lisääntynyt psykoottisten oireiden puhkeamisen riski, riippumatta edeltävän oireettoman vaiheen kestosta. Merkittävä on myös havainto, että antipsykootit vähentävät skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta. Kun skitsofreniaa sairastava harkitsee antipsykootin lopettamista haittojen takia, lääkärin tulisi kertoa lopettamiseen liittyvistä riskeistä ja tuoda esille mahdollisuus vaihtaa lääke haittavaikutusprofiililtaan erilaiseen valmisteeseen tai siirtyä pitkävaikutteiseen injektioon, jolloin käytettävän lääkkeen kokonaismäärä pienenee.
Lähde:
Tiihonen J, Tanskanen A, Taipale H. 20-year nationwide follow-up study on discontinuation of antipsychotic treatment in first-episode schizophrenia. Am J Psychiatry 2018;175:765–73.
Kirjoittaja:
Tero Taiminen
Psykiatrian dosentti
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 37/2018.
