Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että famotidiini-nimisellä lääkkeellä voidaan vähentää skitsofreniaa sairastavien oireita. Tutkimus osoittaa, että aivojen histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa, mikä voi johtaa täysin uusien psykoosilääkkeiden kehitykseen.
Psykiatrian professori Jesper Ekelundin johtama työryhmä on osoittanut, että vatsan liikahappoisuuden hoidossa käytetty famotidiini-niminen lääke lievittää skitsofreniaa sairastavien oireita. Famotidiinin vaikutus perustuu histamiini H2 -reseptoreiden toiminnan salpaamiseen; histamiini puolestaan säätelee eräiden tärkeiden aivosolujen toimintaa.
Liikahappoisuuden hoidossa famotidiinia käytetään niin pieninä annoksina (40 mg päivässä), ettei sitä juurikaan pääse aivoihin niitä suojaavan veri-aivoesteen läpi. Skitsofrenian hoitotutkimuksessa lääkettä annettiin huomattavasti suurempina annoksina (200 mg päivässä), jolloin sitä pääsi aivoihin niin paljon, että se vaikutti aivojen histamiinijärjestelmään.
– Jo ensimmäisestä viikosta lähtien tutkittavien oireet vähenivät, ja neljän viikon kuluttua oireet olivat merkittävästi vähentyneet. Myös tutkittavien omat kommentit lääkkeestä olivat varsin positiiviset, professori Ekelund kertoo Helsingin yliopiston julkaiseman tiedotteen mukaan.
Lääkeyritykset vievät tutkimuslinjaa eteenpäin
Tutkimuksessa oli mukana 30 skitsofreniaa sairastavaa potilasta, jotka olivat sairautensa vuoksi olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta. Potilaat jaettiin satunnaistetusti famotidiini- ja lumelääkeryhmään.
Famotidiinia saaneiden potilaiden oireet lievenivät neljän viikon hoitokokeilun aikana selvästi, kun taas lumeryhmässä ei havaittu mitään muutoksia.
– Famotidiinia ei kannata suoraan käyttää skitsofrenian hoitoon, koska näin suuren annoksen pitkäaikaiskäytöstä ei ole tehty turvallisuustutkimuksia, Ekelund sanoo.
Sen sijaan löydös osoittaa, että histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa.
– On odotettavissa että lääkeyritykset nyt vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon.
Uusia psykoosilääkkeitä on yritetty kehittää vuosikymmeniä
Sittemmin Nobel-palkinnon saanut tutkija Arvid Carlsson osoitti vuonna 1963, että dopamiinilla on keskeinen rooli psykoosissa, ja siitä lähtien tätä ns. dopamiini-hypoteesia on pidetty keskeisenä skitsofrenian hoidossa.
Kaikki käytössä olevat psykoosilääkkeet perustuvat kyseiseen vaikutusmekanismiin. Useiden potilaiden kohdalla lääkkeiden teho on kuitenkin heikko, ja lääkkeillä on usein myös haitallisia sivuvaikutuksia, joten muihin vaikutusmekanismeihin perustuville lääkkeille on suuri tarve.
Lääkeyritykset ovat vuosikymmeniä yrittäneet kehittää uudenlaisia psykoosilääkkeitä, mutta eivät ole siinä onnistuneet. Vaikka hyvin monia välittäjäainejärjestelmiä on tutkittu, on aivojen histamiinijärjestelmää yleisesti pidetty tärkeänä ainoastaan lääkkeiden sivuvaikutusten kannalta.
Aivojen histamiinijärjestelmä säätelee useiden aivojen keskeisten hermosolujen toimintaa, ja näillä soluilla puolestaan on tärkeä rooli aivojen muiden välittäjäaineiden säätelijänä. Eläinkokeista tiedetään, että vaikuttamalla histamiinijärjestelmään voidaan epäsuorasti vaikuttaa myös muihin välittäjäainejärjestelmiin, joiden tiedetään liittyvän skitsofreniaan.
Lähde: Helsingin yliopisto
Kuva: Panthermedia
Lue lisää:
