Sitomista voidaan vähentää vanhainkodeissa

Vanhainkotien sitomiskäytäntöjä voidaan muuttaa. Seurantatutkimuksissa sitominen on ollut yhteydessä lisääntyneisiin komplikaatioihin, kuten kuolemanriskiin, murtumiin ja aspiraatio­keuhkokuumeisiin.

Vanhainkotien sitomiskäytäntöjä voidaan muuttaa. Seurantatutkimuksissa sitominen on ollut yhteydessä lisääntyneisiin komplikaatioihin, kuten kuolemanriskiin, murtumiin ja aspiraatio­keuhkokuumeisiin.

Saksassa selvitettiin henkilökunnan koulutuksen vaikutuksia sitomiseen vanhainkodeissa. Interventiona oli koko henkilökunnan koulutus ryhmäsessioissa sekä avainhoitajien lisäkoulutus. Vertailulaitosten henkilökunta sai kirjallista aineistoa. Sitomiseksi määriteltiin lepositeiden ja sänkyjen laitojen käyttö sekä G-tuolin pöydän liikkumista estävä ­käyttö.

Noin 30 % asukkaista kummastakin ryhmästä oli sidottuina ennen interven­tion alkua. Puolen vuoden kohdalla intervention alusta vertailuryhmäläisistä oli sidottuina 29 %, interventioryhmästä 23 % (p = 0,03). Kaikki sitomismuodot vähenivät interventioryhmässä. Kuuden kuukauden seuranta-aikana ryhmien välillä ei ollut eroja kaatumisissa, murtumissa eikä minkään psykotroopin käytössä.

Sitominen on yleistä vanhainkodeissa ja vanhusten vuodeosastoilla. Vaikka vuoteiden laitojen käyttöä tai G-tuolin pöytää ei pidettäisi sitomisena, joutuu Suomessa aiempien selvitysten mukaan noin joka neljäs sidotuksi akuuttivuodeosastoilla ja joka seitsemäs vanhainkodeissa.

Köpke S ym. Effect of a guideline-based multicomponent intervention on use of physical restraints in nursing homes. JAMA 2012;307:2177–84.

Kaisu Pitkälä
professori

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 35/2012