Seitsemän suomalaista lääkäriä pääsi Thomson Reutersin julkaisemalle maailman siteeratuimpien tutkijoiden listalle vuodelta 2016.
Listalla on yhteensä 15 suomalaista tutkijaa. Kahden edellisen vuoden listoilla heitä oli 17.
Thomson Reutersin Highly Cited Researchers -listalle pääsevät ne tutkijat, joiden julkaisuja kuuluu eniten viitatun prosentin joukkoon vuosittain kullakin tutkimusalalla ilmestyneistä tiedeartikkeleista. Sitaatioaineisto perustuu Thomson Reutersin Web of Science -aineistoihin noin 10 vuoden ajalta.
Lääketieteen alalta listalta löytyvät professorit Johanna Kuusisto ja Markku Laakso Itä-Suomen yliopistosta. Laakso on tyypin 2 diabeteksen genetiikan tutkija. Kuusisto tutkii sydänlihassairauksia sekä sydän- ja verisuonitautien genetiikkaa.
Helsingin yliopistosta mukana ovat emeritusprofessorit Jaakko Tuomilehto ja Pertti J. Neuvonen sekä professori Mikko Niemi. Tuomilehto on tunnettu tyypin 2 diabeteksen asiantuntija. Neuvonen ja Niemi ovat farmakologian tutkijoita. Neuvonen on selvittänyt muun muassa lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja Niemi kolesterolilääkkeiden farmakogenetiikkaa.
Tutkimusprofessorit Markus Perola ja Veikko Salomaa työskentelevät THL:ssa. Perola johtaa kvantitatiivisen genetiikan ryhmää ja tarkastelee kansantautien taustaa ja riskitekijöitä.
Salomaan aluetta on translationaalinen tutkimus. Hän on tutkinut muun muassa genomiikan ja metabolomiikan hyödyntämistä kansanterveysongelmien ehkäisyssä.
Lääkäritutkijoiden lisäksi listalla on myös muun muassa biometrian professori, FT Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tulevaisuus huolettaa
Listalla esiintyvien lääkärien nimet eivät ole mitenkään yllättäviä. Veikko Salomaa THL:sta kuuluu niihin, jotka ovat olleet mukana jo usean vuoden ajan.
– Ennen kaikkea se johtuu siitä, että meillä on tutkijoiden toimesta erinomaiset aineistot, joita onnistutaan hyödyntämään hyvin. Aineistot on kerätty suurimmaksi osaksi jo vanhan Kansanterveyslaitoksen aikana. Terveydenhuollon sähköiset järjestelmät mahdollistavat aineistojen yhdistämisen muihin tietoihin, Salomaa sanoo.
Tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime aikoina herättäneet kovasti keskustelua. Salomaan mielestä huoli tutkimustyön tulevaisuudesta on aiheellinen.
Salomaa toteaa, että edellytykset ovat heikentyneet niin THL:ssa kuin muuallakin. Yliopistojen ja Suomen Akatemian budjetteja on leikattu.
– Osa aiemmin puhtaasti tutkimukseen suunnatusta rahasta menee poliittisesti ohjattuun tutkimukseen. En ole varma, että valtioneuvostossa tai ministeriössä on sitä osaamista ja viisautta, jolla tutkimuskohteet ja tavoitteet asetetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Aikajänne on usein korkeintaan seuraava vaalikausi, hän sanoo.
– Aikanaan kerätyt erinomaiset aineistot ja järjestelmien elektroniset valmiudet eivät katoa mihinkään, mutta totta kai niiden hyödyntämiseen vaaditaan resursseja ja osaavia tekijöitä. Jos niitä ei ole, niin kyllä se näkyy tulevaisuudessa.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Fotolia
