Silmälääkärit ovat huolissaan siitä, mitä älypuhelimet tekevät niitä lapsuudestaan saakka käyttäneiden näölle.
– Tiedetään, että kaikki intensiivinen lähityö lisää likitaittoisuuden riskiä. Silmä pyrkii mukautumaan siihen, mitä katsotaan, sanoo LT, silmätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Niko Setälä Keski-Suomen keskussairaalasta.
Kun puhelinta katsotaan tunteja päivässä lapsuudesta alkaen, riski likinäköisyyden kehittymiseen kasvaa, kuten muussakin lähityössä.
Tutkimustietoa lähityön vaikutuksesta on paljon. Iranissa on tutkittu matonkutojia, jotka aloittavat silkkimattojen solmimisen jo lapsena.
– He ovat likitaittoisempia kuin muut kyläläiset. Ne taas, jotka ovat tehneet työtä päivittäin enemmän, ovat likitaittoisempia kuin muut matonkutojat, Setälä kertoo.
Setälä puhuu likinäköisyyden lisääntymisestä Silmäsäätiön järjestämässä Maailman näköpäivän yleisöluennossa torstaina.
Koulukin lisää riskiä
Myös koulunkäynti lisää likinäköisyyttä ja tiedetään, että pitkälle opiskelleet ovat likinäköisempiä kuin muut. Aasian maissa, joissa koulussa kilpailu on kovaa, ja lisäkursseja on otettava iltaisinkin, parikymppisistä koulunsa lopettavista nuorista jopa 80–90 prosenttia on likinäköisiä.
– Likitaittoisuus alkaa kehittyä jonkin aikaa sen jälkeen, kun mennään kouluun, Setälä kertoo.
Suomessakin likitaittoisuus lisääntyi kansakoulun myötä, mutta on vuosikymmenet pysynyt suunnilleen samalla tasolla, reilussa 20 prosentissa.
– Nykyvarusmiehillä osuus ei näytä olevan aiempaa suurempi, kertoo Setälä.
Hän on mukana vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin varusmiesten näköä. Likitaittoisuutta on edelleen saman verran kuin vuonna 2002 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa.
Setälä arvioi, että tilanne todennäköisesti muuttuu lähivuosina. Nykyisten varusmiesten varhaislapsuudessa älypuhelimia ei vielä ollut, mutta heitä nuoremmat ovat käyttäneet älypuhelimia pienestä pitäen.
Lapset ulkoilemaan
– Tiedetään, että mitä aikaisemmin likitaittoisuus alkaa, sitä enemmän sitä tulee. Sen takia olisi tärkeä pitää alle kouluikäiset irti puhelimista, Setälä toteaa.
Tietokoneen näyttö ei ole yhtä haitallinen kuin älypuhelin, sillä sitä katsotaan yleensä kauempaa. Pienellä lapsella taas älypuhelin on haitallisempi kuin isommalla lapsella, sillä pienellä on lyhyt käsivarsi ja puhelin on lähempänä silmiä.
Silmälasit eivät ole ainoa harmi, joka likitaittoisuudesta seuraa. Sen tiedetään lisäävän riskiä silmänpohjan rappeumaan, verkkokalvon irtaumaan, glaukoomaan ja kaihiin.
Lääkekin on tiedossa: likitaittoisuutta ehkäisee riittävä ulkoilu ja liikunta.
Tarkkaan ei tiedetä, mistä tämä johtuu, mutta ilmeisesti kyse on kauas katsomisesta ja päivävalosta.
– Jotenkin lapset on saatava pois ruudun äärestä ja ulkoilemaan, jolloin silmillä on aikaa palautua intensiivisestä lähityöskentelystä aiheutuvasta rasituksesta, Setälä sanoo.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
