Ajatus diabeetikkojen silmätarkastusten siirtymisestä optikoiden tehtäväksi saa tiukan tuomion silmälääkäreiltä.
Suomessa diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset tehdään perusterveydenhuollossa. Kuvat seuloo toimipaikkakoulutettu lääkäri tai sairaanhoitaja, joka tarvittaessa lähettää ne eteenpäin erikoislääkärille.
Nyt on herännyt keskustelua siitä, voitaisiinko diabeetikot ohjata ensin optikolle, joka selvittäisi silmälääkärin tarpeen.
– Suomessa diabeettisen retinopatian seulonta on kattavasti järjestetty. Minun mielikuvani mukaan toimivaa systeemiä yritetään vallata, sanoo Silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Eija Vesti.
Hän arvioi optikoiden olevan työntymässä väkisin kuvantamisalalle.
– Optikoilla on oma työsarkansa ja nyt he tähyävät muualle. Ei diabeettisen retinopatian seulonta kuulu optikon peruskoulutukseen. Suomessa silmän terveydenhuolto kuuluu lääkäreille, hän huomauttaa.
Optikolla ei läheteoikeutta
Vesti näkee monia ongelmia toimintamallissa, jossa diabeetikkojen silmätarkastukset siirtyisivät optikkojen vastuulle.
Diabetekseen liittyy muitakin silmäongelmia kuin verkkokalvomuutoksia, ja nykyoptikot kyllä pystyvät niitä tutkimaankin, mutta Vesti muistuttaa, ettei optikolla ole oikeutta tehdä diagnoosia. Myös läheteoikeus mietityttää häntä.
– Jos optikko katsoo kuvat, seuloo ne ja sitten lähettää potilaan eteenpäin, niin tuleeko optikolle läheteoikeus?
– Seulonta-asioiden pitää olla sovittuna: kuka katsoo kuvat ja jos jotakin on, lähettää eteenpäin. Ei voi olla niin, että kuka tahansa saa lähettää.
Jos kunnalla ei ole kuvauskonetta tai kuvaajaa, se voi ostaa palvelun optikkoliikkeestä. Silloinkin kuvat lausuu joku kunnan osoittama ammattihenkilö.
Silmänpohjakuvien tallentaminen terveydenhuollon tietojärjestelmään on tärkeä asia, jonka Vesti pelkää kärsivän, jos kuvat otetaan milloin missäkin optikkoliikkeessä.
– Aiemmin otetut kuvat voivat olla todella tarpeellisia ja niiden tulisi olla terveydenhuollon vapaassa käytössä. Vaikka kuvat annettaisiin optikkoliikkeestä potilaalle itselleen, ne eivät aina ole hänellä mukana.
Vestin saa mietteliääksi myös se, että optikkoliike on kaupallinen toimija ja sillä on intressi luoda asiakkailleen ostotarpeita.
Kuntien järjestämät seulontakuvaukset on voitu hyödyntää myös muussa diabeteksen hoidossa. Tämä etu menetettäisiin, jos kuvaukset siirtyisivät optikkoliikkeisiin.
– Mukana päivässä on voinut olla diabeteshoitaja ja ohjelmassa muutakin diabetekseen liittyvää. Jos potilas käy optikolla kuvissa, niin sieltä hän saa vain kuvat, Vesti kiteyttää.
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 15/13.
