Silakan terveysvaikutuksista hyötyvät eniten ne, joilla on kohonnut sydäntautiriski. Heillä silakan omega-3-rasvahappojen terveyshyödyt peittoavat selvästi kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen, dioksiinien ja PCB:n aiheuttamat riskit, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksesta.
Itämeren silakka on ollut tärkeä ruokakala suomalaisille. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt vuosikymmenten kuluessa, osittain siksi, että ympäristömyrkyt ovat rasittaneet sen mainetta.
Puolet suomalaisista ei syö silakkaa lainkaan, kertoi Eviran syksyllä 2013 Taloustutkimuksella teettämä kahdentuhannen suomalaisen kyselytutkimus. Silakkaa syötiin keskimääräistä enemmän Itämeren rannikolla, mutta runsaasti silakkaa syöviä oli joka puolella Suomea. Useita silakka-annoksia kuukaudessa söivät tyypillisesti keski-iän ylittäneet. Lapsille ja nuorille tarjottiin silakkaa kouluissa ja päiväkodeissa vain harvakseltaan.
Keskimäärin suomalaiset söivät silakkaa eri muodoissa vain vähän, 1-2 grammaa päivässä. Tämä tarkoittaa yhtä silakka-ateriaa muutaman kuukauden välein. Jo näinkin vähäinen kalansyönti edistää sydänterveyttä.
EU:n vierasainelainsäädäntö sallii Suomessa poikkeuksen syödä silakkaa, vaikka sen sisältämät dioksiini- ja dioksiininkaltaiset PCB:t ylittävät EU:ssa asetetun enimmäispitoisuusrajan. EU edellyttää, että Suomessa seurataan Itämeren silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia ja tuloksista tiedotetaan komissiolle ja suomalaisille kuluttajille.
Silakansyöntiä ei ole enää syytä vähentää
Itämeren silakan hyödyt ja mahdolliset riskit kohdistuvat tehdyn tutkimuksen mukaan eri käyttäjäryhmiin eri tavoin. Vastaavaa arviointia ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakan terveyshyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautiriskin ja sydänkuolleisuuden vähenemisestä, mutta myös aivohalvauksen riski pienenee merkittävästi.
Odottavan tai imettävän äidin silakansyönti altistaa lapsen ympäristömyrkyille, joista suurempina määrinä voi seurata hammasvaurioita ja muita kehityshäiriöitä. Riski on kuitenkin mitättömän vähäinen, jos äiti noudattaa nykyistä syöntisuositusta eli syö korkeintaan 1-2 silakka-ateriaa kuukaudessa. On huomioitava, että kalansyönnin on todettu edistävän lapsilla keskushermoston kehitystä.
Leikki- ja kouluikäiset lapset syövät silakkaa käyttötutkimuksen mukaan niin vähän, ettei silakan ympäristömyrkyistä koidu terveyshaittaa. Myös heidän on syytä noudattaa silakan syöntisuositusta.
Nuorilla aikuisilla silakan syönti suosituksen mukaan lisää syöpäriskiä erittäin vähän, sen sijaan hyvät vaikutukset sydänterveyteen alkavat jo tuntua.
Kaikkien käyttäjäryhmien on hyvä noudattaa kalan yleisiä syöntisuosituksia eli syödä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.
Tutkijoiden mukaan vastaava hyöty-haitta-analyysi tulisi tehdä tulevaisuudessa myös muiden kalalajien, ja niihin kertyneiden ympäristömyrkkyjen kumulatiivisista terveysvaikutuksista. Tulokset tulisi ottaa huomioon kalan yleisiä syöntisuosituksia arvioitaessa. Esimerkiksi pitäisi tutkia, kuinka kaloihin kertyneen metyylielohopean haitat kohdistuvat lapsen kehitykseen raskausaikana.
Tutkimus tehtiin noudattaen avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita. Kaikki käytetty tieto, laskentamallit ja yksityiskohtaiset tulokset ovat löydettävissä THL:n ylläpitämästä verkkotyötilasta Opasnetistä.
Tutustu kalansyöntisuosituksiin täällä.
Lähde:
THL
Jouni T. Tuomisto ym., Itämeren silakka ravintona – Hyöty-haitta-analyysi. Eviran tutkimuksia 1/2015
Kuva:
Panthermedia
