Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.
Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa kartoitettiin prospektiivisessa pitkäaikaistutkimuksessa siedätyshoidon vakavia haittoja tosielämäasetelmassa. Vakavat haitat raportoitiin viranomaisille verkkopohjaiseen järjestelmään. Kasaan saatiin kaikkiaan 4 316 siedätyshoitopotilaan aineisto, jossa oli mukana sekä lapsia että aikuisia. Siedätyshoitoa oli annettu siitepölyillä, huonepölypunkilla, eläimillä ja Alternaria-homeella.
Vakavia haittatapahtumia tuli yhteensä 109, ja niitä ilmeni 90 potilaalla (2,1 %). Tyypillisesti haittavaikutukset ilmenivät pistossiedätyksessä (97 kertaa), ja tyypilliset reaktiot olivat urtikaria, nuha, hengenahdistus ja yskä. Hengitystieoireet ilmenivät ensin ja iho-oireet vasta sen jälkeen. Haittavaikutukset tulivat tavallisesti annoksen suurentamisvaiheessa ja ne olivat lieviä. Adrenaliinia tarvittiin 17 kertaa, mutta näistäkin tapahtumista vain 11 luokiteltiin anafylaksiaksi.
Tutkijat selvittivät myös haittatapahtumien riskitekijöitä. Luonnonuutteiden käyttö siedätykseen aiheutti 2,7-kertaisen riskin ja allergialääkityksen puuttuminen 1,7-kertaisen; näitä ei onneksi Suomessa tapahdu. Astmadiagnoosin aiheuttama 1,7-kertainen, eläimille herkistymisen aiheuttama 1,9-kertainen sekä siitepölyille herkistymisen aiheuttama 1,16-kertainen riski ovat varsin pieniä. Sen sijaan aiempi anafylaksia nostaa anafylaksiriskin 17,3-kertaiseksi, ja uskoisin sen olevan vasta-aihe siedätyshoidon jatkamiselle.
Siedätyshoito on osoitettu turvalliseksi, ja erittäin vakavien haittatapahtumien esiintyminen on 0,4 %:n luokkaa. Siedätyshoitoa antava saa siis pistää aika kauan, ennen kuin vakava haitta sattuu kohdalle, mutta varovaisuus on suurta viisautta. Kielenalusvalmisteita käytettäessä siedätyksen vakavien haittojen osuus on selvästi pienempi kuin pistossiedätyshoidossa, ja timoteiallergian kielenalussiedätykseen on jo valmiste Suomessakin.
Lähde: Calderón MA, Vidal C, Rodríguez Del Río P ym. European Survey on Adverse Systemic Reactions in Allergen Immunotherapy (EASSI): a real-life clinical assessment. Allergy, verkossa ensin 8.10.2016. doi: 10.1111/all.13066.
Kirjoittaja:
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Juttu julkaistu Lääkärilehdessä 4/2017.
Kuva: Panthermedia