Eturauhassyöpäkuolleisuus väheni PSA-tutkimukseen kutsuttavilla miehillä 21 prosenttia laajan ERSPC-monikeskustutkimuksen (European randomised study of screening for prostate cancer) päivitetyssä 13 vuoden seurannassa. Vastaava luku yhdeksän vuoden seurannan jälkeen oli 15 prosenttia ja 11 vuoden kohdalla 22 prosenttia.
Seulontakutsua noudattaneilla eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus väheni jopa 27 prosenttia. Tuloksen merkitystä korostaa 9 ja 13 vuoden välillä tapahtunut kehitys: yhden eturauhassyöpäkuoleman estämiseksi tarvittiin 1 410 seulontakutsun sijasta 781 kutsua ja uusia karsinoomia piti diagnosoida 48:n sijasta 27.
Tutkimuksessa oli mukana yli 160 000 iältään 55–69-vuotiaasta miestä kahdeksasta Euroopan maasta; noin puolet tutkimukseen osallistuneista tuli Suomesta.
Osallistujat satunnaistettiin vuosina 1993–2003 tutkimusryhmään, joka sai kutsun seulontatutkimukseen, sekä verrokkiryhmään. Koepalan oton kynnyksenä oli PSA:n lukema 3,0 µg/l. Eturauhassyöpä todettiin 13 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana 7 408 tutkimusryhmäläisellä ja 6 107 verrokilla.
Vaikka seurannan kesto satunnaistamisesta oli 13 vuotta, keskimääräinen seuranta-aika syöpädiagnoosista oli seulontaryhmällä 6,4 vuotta ja verrokeilla 4,3 vuotta. Eturauhassyöpään kuoli tutkittavista 355 ja verrokeista 545. Seulontaryhmäläisillä eturauhassyövän ilmaantuvuus oli 1,57-kertainen, mikä merkitsee 3,44 karsinooman ylimäärää 1 000 henkilövuotta kohti. Ennusteensa puolesta 60 prosenttia seulontaryhmän kasvaimista kuului matalan riskin, 22 prosenttia keskisuuren ja seitsemän prosenttia korkean riskin ryhmään.
Seulontamenetelmä on puutteellinen
Tuloksista huolimatta professori Fritz Schröderin johtamat tutkijat eivät kuitenkaan pidä aikaa kypsänä laajan, koko väestöä koskevan PSA-seulonnan aloittamiseen. Syynä on seulontamenetelmän puutteellisuus.
Eturauhassyöpädiagnoosi johtaa usein toimenpiteisiin: leikkaukseen tai sädehoitoon. Suurin osa kasvaimista on kuitenkin hyväennusteisia, kuten tässäkin tutkimuksessa, ja aktiivisella seurannalla hoidettavissa. Leikkauksella ja sädehoidolla on tunnetut komplikaationsa. PSA-perusteiseen seulontaan liittyy lisäksi merkittävä kuolleisuus diagnosoitavaan tautiin.
Tutkijat ovat sitä mieltä, että PSA on syytä tutkia, jos kliinikko pitää sitä tarpeellisena tai potilas itse tutkimusta haluaa. Kun tulos on käsillä, hoitavan lääkärin pitäisi pystyä tunnistamaan ne potilaat, joilla koepalojen otto johtaisi todennäköiseen turhaan diagnoosiin ja tarpeettomaan hoitoon. Tueksi tähän soveltuvat lisätutkimusten edut ja haitat huomioon ottava keskustelu potilaan kanssa, netissä vapaasti käytettävissä olevat riskilaskimet ja moniparametrisen magneettikuvauksen käyttö.
Lähde: Schröder FH ym. Screening and prostate cancer mortality: results of the European randomised study of screening for prostate cancer (ERSPC) at 13 years of follow-up. Lancet 2014;dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(14)60525-0
Kirjoittanut:
Ossi Lindell
urologian erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia (kuvassa syöpäsolu)
