Sepelvaltimotauti on sydänlihasvaltimoiden seinämien kovettumisesta ja ahtautumisesta johtuvat sairaus. Se kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin.
Vaikea-asteista sepelvaltimotautia kutsutaan kolmen suonen taudiiksi, koska siinä molemmat sepelvaltimot sekä vasemman valtimon molemmat haarat ovat tukkeutuneet.
Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla ja ne kuljettavat happea ja ravintoa sydänlihakselle.
Sepevaltimo on syövän lisäksi suomalaisten yleisin kansantauti ja siihen kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä, sekä naisia että miehiä.
Sepelvaltimotaudin syyt
Sepelvaltimotaudin aiheuttaja on valtimotauti, joka edetessään ahtauttaa hitaasti sepelvaltimoita.
Valtimotaudissa kolesteroli ja tulehdussolut kertyvät plakkina valtimon sisäseinämään ja sen kohdalle muodostuu verihyytymä, joka kaventaa suonta tai tukkii sen.
Kun verenvirtaus sydänlihakseen estyy tai heikentyy, potilas tuntee rintakipua (angina pectoris).
Sepelvaltimotaudin riskitekijät ovat:
- ikä
- tupakointi
- kohonnut kolesteroli
- kohonnut verenpaine
- diabetes
Sairaus yleistyy iän myötä, mutta puolet potilaista on alle 65-vuotiaita.
Sepelvaltimotaudin oireet
Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rintakipu (angina pectoris), joka:
- alkaa ruumiillisen rasituksen aikana (myös henkisen rasituksen aikana tai ruokailun jälkeen)
- tuntuu keskellä rintaa puristavana tai inhottavana tuntemuksena
- voi säteillä käsivarsiin, leukaperiin, yläselkään tai ylävatsalle
- helpottuu levätessä tai nitrolääkkeellä välittömästi
- toistuu samankaltaisena
Joskus kipu ei ole helposti tunnistettavaa ja paikallistettavaa, vaan se voi olla enemmänkin polttava tunne ylävatsan alueella. Joillakin se voi ilmetä hengenahdistuksena.
Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee usein rintakehän ahdistuksena, uupumisena, huonovointisuutena ja pahoinvointina.
Joskus sepelvaltimo tauti ei ”varoita” rintakivulla, vaan sen ensimmäinen oire on sydäninfarkti. Sydäninfarktin tunnistaa voimakkaasta levossa tuntuvasta puristavasta rintakivusta, jota ei helpota nitrolääkekään.
Millainen rintakipu kertoo sepelvaltimotaudista?
Rintakehän alueella tuntuu usein erilaisia puristuksen ja kivun tunteita, jotka tulee helposti sekoittaneeksi sepelvaltimotautiin.
Seuraavat oireet eivät viittaa sepelvaltimotautiin:
- kipu on lievää ja ilmenee levossa
- kykenet liikkumaan, vaikka tekee kipeää
- kipu jatkuu pitkään (tunteja, päiviä)
- kipu liittyy selkeästi hengitykseen
- kipu on terävää ja paikantuu pienelle alueelle
Miten sepelvaltimotauti todetaan?
Sepelvaltimotauti voidaan todeta rasituskokeella, jossa potilas polkee kuntopyörää ja samalla seurataan sydämen sähkökäyrää.
Pelkkä sydämen sähkökäyrän eli EKG:n ottaminen ei välttämättä kerro sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä.
Jos rasituskokeen löydökset viittaavat sepelvaltimotautiin, tutkimuksia jatketaan. Seuraavia mahdollisia tutkimuksia ovat sydänlihaksen verenkierron isotooppitutkimus, sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus tai varjoainekuvaus.
Sepelvaltimotaudin hoito
Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkehoidolla, mutta myös elämäntapamuutokset ovat välttämättömiä. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat yhtä tärkeitä kuin lääkehoito.
Lääkeenä on pieniannoksinen asetyylisalisyylihappolääke, joka ehkäisee valtimoveritulpan muodostumista sepelvaltimoon.
Lisäksi itse annosteltava nitrovalmiste on suositeltavaa rintakivun hoitoon. Sitä voi käyttää myös ehkäisevänä ennen ruumiillista rasitusta.
Lisäksi hoidossa voidaan käyttää beetasalpaajia, pitkävaikutteisia nitroja ja kalsiumestäjiä.
Sepelvaltimotaudin etenemistä ehkäisevät lääkkeet ovat tärkeitä taudin hoidossa. Kolesterolilääkkeet, verenpainelääkkeet sekä diabeteksen lääkehoito ovat yleensä välttämättömiä.
Jos lääkehoito ei auta, vaaditaan toimenpidehoitoa. Sepelvaltimon pallolaajennuksessa tai ohitusleikkauksessa voidaan avata ahtautuneita sepelvaltimoita
