Sepelvaltimotauti kehittyy pitkään oireettomana, sillä noin viidenneksellä oireettomista tutkittavista oli todettavissa sepelvaltimoiden kalkkeutumista, toteaa LL Olli Hartiala väitöstutkimuksessaan.
Hän selvitti sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).
Hartiala tutki tietokoneleikekuvauksella sepelvaltimoiden kalkkeumien yleisyyttä oireettomilla 40–46-vuotiailla henkilöillä.
– Sepelvaltimoiden kalkkeumia löytyi noin 19 prosentilta tutkittavista. Esiintyvyys miehillä oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna ja vanhemmilla esiintyvyys oli nuorempia korkeampi, Hartiala kertoo tiedotteessa .
Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko oireettomien henkilöiden nuoruudessa ja aikuisiällä havaitut sepelvaltimotaudin riskitekijät yhteydessä aikuisiällä mitattuun sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen.
– Niillä, joilla todettiin sepelvaltimoiden kalkkeumia, oli jo 12–18-vuotiaana korkeampi veren LDL- pitoisuus verrattuna niihin, joilla kalkkeumia ei todettu. Sen lisäksi esimerkiksi veren kokonaiskolesterolitaso ja verenpainetasot olivat keskimäärin seuranta-aikana korkeampia niillä, joilla todettiin kalkkeumia kuvauksessa, Hartiala sanoo.
Tutkimukseen osallistuneita lähes 600 henkilöä on seurattu säännöllisin väliajoin vuodesta 1980 lähtien Turussa, Tampereella ja Kuopiossa osana LASERI-tutkimusta.
Ennaltaehkäisyä aikaisin
Nuoruudessa mitatut sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot olivat yhteydessä aikuisiällä todettuun oireettomaan sepelvaltimotautiin osittain aikuisiän riskitasoista riippumatta.
– Aiemmin vain yhdessä tutkimuksessa on todettu lapsuudessa mitatun painoindeksin ja myöhemmin kehittyvien sepelvaltimoiden kalkkeumien yhteys. Yhdessä nämä tulokset tukevat näkemystä siitä, että sepelvaltimotaudin kehitykseen vaikuttavat jo lapsuuden ja nuoruusiän riskitekijät, Hartiala summaa.
Tämän vuoksi jo nuorten elintapoihin on syytä hänen mukaansa kiinnittää huomiota, jotta sepelvaltimotaudin kehittymistä saataisiin ehkäistyä tai hidastettua.
LL Olli Hartialan väitöskirja The association of coronary heart disease risk factors from adolescence to adulthood with coronary artery calcification and epicardial fat – The Cardiovascular Risk in Young Finns Study tarkastetaan Turun yliopistossa 18. marraskuuta.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
