Poliisi määrää tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen silloin, kun yllättävän kuoleman ei tiedetä johtuvan sairaudesta tai kun kuolemansyyksi epäillään rikosta, tapaturmaa, itsemurhaa, myrkytystä, ammattitautia tai hoitotoimenpidettä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Riitta Kauppilan mukaan henkirikosten tunnistaminen kotimaassa ja maailman kriisialueilla on keskeinen tehtävä ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta.
– Oikeuslääkintätoimen riippumattomuus muista viranomaisista on tärkeää, samoin läpinäkyvä ja systemaattinen tutkinta- ja tiedonkeruu sekä omaisten riittävä tiedonsaaminen. Omien toimien eettisyyden arviointi on nostettu myös yhdeksi vaikuttavan oikeuslääkinnän mittariksi, hän listaa.
Ruumiinavauksista saatava tieto hyödyttää myös kansanterveyden tutkimusta. Esimerkiksi uusien päihteiden, riskitekijöiden ja epidemioiden tunnistus sekä ennaltaehkäisevien kansanterveystoimien suunnittelu hyötyvät oikeuslääkinnästä.
Nämä tekijät käyvät ilmi tuoreesta kirjallisuuskatsauksesta, jonka tekemisessä Kauppila oli mukana. Siinä selvitettiin, millaista vaikuttava ja oikeudenmukainen oikeuslääketieteellinen toiminta on eri maissa.
Arvokeskustelu tarpeen
Selvityksessä käy ilmi, että oikeuslääkintä on suomalainen käsite. Oikeuslääkintä-termi korostaa toiminnan palveluluonnetta erotuksena tieteellisyyttä ja ammatillista erikoisalaa korostavasta termistä oikeuslääketiede.
Käsite-erojen lisäksi ilmeni, että suomalainen oikeuslääkintä eroaa monilla tavoin kansainvälisestä toiminnasta. Käytäntöjen eroille ei löytynyt muita selityksiä kuin "historialliset syyt". Näitä ovat esimerkiksi oikeuspsykiatrian erillisyys muusta oikeuslääkintätoimesta sekä kliinisen oikeuslääketieteen ja rikosten uhrien hoitamisen kuuluminen terveydenhuollon tehtäväkenttään.
Selvityksen yhteydessä nousi esiin, kuinka tärkeää on pohtia oman toiminnan vaikuttavuutta keskustellen myös vaikuttavuuden edellytyksistä.
– Herkästi tulemme sokeaksi toimintojemme sisällöille ja rakenteille, kun teemme työtä vuosikymmeniä. Toiminnan vaikuttavuuden selvittäminen edellyttää arvokeskustelua, mitä tuloksia toiminnalta halutaan ja mitä siltä voi kohtuudella odottaa, toteaa Kauppila.
Selvitys on osa THL:n oikeuslääkinnän kehittämisohjelmaa. Oikeuslääkintätoimintaan kuuluu poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen osana kuolemansyynselvitystä, kuolemansyynselvityksen valtakunnallinen ohjaus ja valvonta sekä erilaiset asiantuntijatehtävät. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat poliisi ja oikeuslaitos, jotka käyttävät työssään oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta syntynyttä tietoa. Lisäksi oikeuslääkärit osallistuvat alansa tieteelliseen työhön ja toimivat koulutus- ja asiantuntijatehtävissä.
Lähde:
Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset – Kirjallisuuskatsaus
THL
Kuva:
Panthermedia
