Selkäkipu voi vaivata monesta eri syystä. Yleisemmin kipu alkaa äkillisesti ja tuntuu alaselän alueella. Terveyskirjaston mukaan melkein joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on ollut viimeisen kuluneen kuukauden aikana alaselän kipua.
Fysiatrian erikoislääkäri Mats Grönbladin mukaan selkäkipua tutkittaessa poissuljetaan ensimmäisenä vakava sairaus tai ns. spesifinen selkäsairaus (selkäreuma, murtuma, välilevytyrä).
– Jos selkäkipu ei johdu edellä mainituista asioista, puhutaan ei-spesifistä selkävaivasta. Kyseessä on vaaraton, mutta valitettavasti toistuva vaiva, joka voi jatkua aina vanhuuden päiville saakka. Suurimmassa osassa tapauksista kivun aiheuttajaa ei tunneta.
Grönblad kertoo, että vaivalle on yritetty kartoittaa riskitekijöitä. Merkitystä näyttäisi olevan muun muassa tupakoinnilla, ylipainolla ja runsaalla istumisella. Tämän lisäksi perinnöllisillä tekijöillä on todennäköisesti suuri merkitys
Grönblad kuitenkin huomauttaa, että ei-spesifin selkäkivun syistä, ei ole olemassa painavaa todistusaineistoa, vaikka aiheesta on tehty tuhansia tutkimuksia.
– On esitetty, että ei-spesifin selkäkivun aiheuttajia voisivat olla muun muassa lihasvenähdys, lihasepätasapaino, risti- ja suoliluun nivelongelmat ja selkärangan kulumamuutokset, hän sanoo.
Muita selkäkivun syitä
Harvinaisempia syitä alaselän kivuille voivat olla nikamien tulehdukset ja kasvaimet, selkärankareuma ja munuaisperäiset vaivat. Selän yläosan kivuista yleisin on lapaluun seudun lihaskivut. Jos kipua tuntuu rintakehän alueella, syy voi olla keuhkoissa tai sydämessä. Mikäli potilaasta tuntuu, että syy ei ole lihaksissa, kannattaa hakeutua lääkäriin tarkastettavaksi.
Selkäkivun syynä voivat olla myös välilevytyrä- ja kulumamuutokset, jotka voivat ahtauttaa hermokanavajuuria ja/tai selkäydinkanavaa. Tämä voi aiheuttaa raajan lihasheikkoutta – lievimmissä tapauksissa tuntopuutosta. Ydinkanavan ahtaustila voi puolestaan aiheuttaa katkokävelyoireen. Lue lisää Potilaan Lääkärilehden artikkelista: 12 faktaa: Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä.
Grönbladin mukaan rangan kulumamuutoksia ja myös vähäisemmissä määrin välilevytyrälöydöksiä esiintyy nykytietämyksen mukaan suurella osalla oireettomina, etenkin vanhemmalla iällä.
– Jos tehdään rangan magneettikuvaus, on siis tuiki tavallista, että siinä todetaan löydöksiä, joilla ei ole käytännön kannalta merkitystä, eikä niitä voida varmuudella liittää potilaan kokemiin selkävaivoihin, hän sanoo.
Milloin lääkäriin?
Grönbladin mukaan selkäkivun takia pitää mennä heti lääkäriin, jos oireena on jokin seuraavista:
➤ Ulosteen pidättäminen tai virtsaaminen ei onnistu
➤ Nilkan ojentaja- ja koukistajalihakset heikkenevät nopeasti
➤ Vatsassa on kovaa kipua
➤ Kipu on sietämätöntä, eikä hellitä missään asennossa
➤ Rintakipu on kovaa, eikä tunnu lihasperäiseltä
Lääkäriin on syytä mennä lähipäivinä, jos kipu säteilee alaraajoihin, potilaalla on kuumetta tai hänen yleiskuntonsa on huonontunut. Myös silloin, kun selkäkipu pitkittyy useamman viikon mittaiseksi, kannattaa mennä lääkärin tutkittavaksi.
Jos lääkäri toteaa, että potilaalla ei ole hoitoa vaativaa sairautta, selkäkipua hoidetaan yleensä kipulääkkeillä. Myös painonpudotuksesta, liikuntaharjoitteista tai istumisen vähentämisestä voi olla apua.
Potilaan tulisi palata mahdollisimman pian arjen toimintoihin. Paikallaan makaaminen ei nimittäin paranna selkäkipua – päinvastoin.
Lähteet:
Terveyskirjasto
Käypä hoito -suositus
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Mats Grönblad
fysiatrian erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia
