Hallitus osoitti budjettiriihessä lisärahaa hoitotakuun toteuttamiseksi. Perusterveydenhuollon hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 aiotaan tehdä 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmassa jo olevan 45 miljoonan euron lisäksi.
Määräaikaa hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa aiotaan tiukentaa kiireettömässä hoidossa nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu tiukentuu kolmeen kuukauteen.
Tätä koskevan hallituksen esityksen antamisen ajankohdasta on tarkoitus päättää tulevan lokakuun loppuun mennessä.
Lain hoitotakuuta koskevat säännökset muutettava
– Vuodelle 2023 on varattu 95 miljoonaa hoitotakuun toteuttamiseen, mutta onko se pysyvästi kehyksissä vuosittaisena menolisäyksenä, on aivan epäselvää, kommentoi politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.
Hänen mukaansa tämä ollaan toteuttamassa niin, että vuoden 2022 kehyksissä varattu 50 miljoonaa euroa siirretään seuraavalle vuodelle, jossa oli jo ennestään 45 miljoonaa euroa.
– Jää hieman sellainen vaikutelma, että kyseessä olisi kertaluontoinen erä. Silloin merkitys jää enemmänkin jonon puruksi kuin pysyväksi toteutustavaksi, Pärnänen puntaroi.
Lääkäriliitto toi eduskuntavaalien alla esille ja vei myös hallitusohjelmaneuvotteluihin viestiä viikon hoitotakuun tarpeellisuudesta.
– Meidän kirjaustemme mukaan tarvittaisiin tuhat lääkäriä lisää terveyskeskuksiin, ja työnantajille se tarkoittaisi noin sadan miljoonan euron palkkakuluja. 95 miljoonaa on samaa suuruusluokkaa, mutta huolena on, onko se kertaluonteinen vai pysyvä rahoitus, Pärnänen toteaa.
Hän pitää positiivisena, että perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu tuli hallitusohjelmaan ja että sen toteutuksesta on linjattu.
– Terveydenhuoltolain hoitotakuuta koskevat säännökset pitää muuttaa ja lainvalmistelun käynnistymisestä ilmeisesti päätetään lokakuussa.
Lisäksi budjettiriihessä päätettiin kohdentaa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 125 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen.
– Tämä ainakin on kertaluonteista rahoitusta, Pärnänen toteaa.
Hallitus päätyi budjettineuvottelujen tuloksena myös perumaan Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen vuodelle 2022 suunnitellut leikkaukset.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
