Sattumaa ja hyvä sauma, sekä kiinnostus sydän- ja verisuonitauteihin ja liikuntaan. Kun asiat loksahtivat kohdalleen, ja kun ahkeruutta ja intoa on riittänyt, LK Ville Vasankari väittelee 22-vuotiaana lääketieteen tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa.
Aiheena ovat runsaan paikallaanolon aiheuttamat sydänriskit. Väitöstutkimus perustuu 1398:n 18–85–vuotiaan suomalaisen aikuisen otokseen Terveys 2011 -tutkimuksesta.
– Kun mahdollisuus aukesi ja oli hyvät ohjaajat ja yhteistyökumppanit, oli mukava lähteä tekemään väitöstutkimusta, Vasankari kertoo.
Hän aloitti väitöstutkimuksensa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
– Tämä on ollut hyvä ja mielenkiintoinen projekti. Olen ehdottomasti pitänyt väitöskirjatyön tekemisestä.
Yksi parhaista asioista väitöstyön aikana on Vasankarin mukaan ollut tutustuminen yhteistyökumppaneihin. Myös arvostelukyky tutkimusten lukijana on kehittynyt ja tieto sydän- ja verisuonitaudeista lisääntynyt aiemmin kuin opintojen myötä muuten olisi tapahtunut.
Paikallaanolo lisää sydänriskejä
Väitöstutkimuksessaan Vasankari havaitsi, että yli 10 minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen runsas lukumäärä oli yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta.
Toisaalta Vasankari havaitsi, että alle viiden minuutin mittaisista seisomisjaksoista kertynyt aika oli yhteydessä madaltuneeseen diabetesriskiin.
Vasankari opiskelee parhaillaan neljättä vuotta lääketiedettä. Toisinaan häneltä kysytään, miten hän on ehtinyt saamaan väitöskirjan valmiiksi jo tässä vaiheessa.
– Toki olen tehnyt sen nuorena, mutta ehkä se olikin juuri tässä vaiheessa hyvin mahdollista. Varmasti mukana on myös sattumaa, Vasankari pohtii.
Ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden jälkeiset kesät hän paneutui tutkimustyöhön kokonaan. Viime kesän hän oli amanuenssina ja väitöstyölle jäi vähemmän aikaa.
– Opinnoissa oli alkuvaiheessa kevyempiä jaksoja, joiden aikana pystyin keskittymään väitöstyöhön.
Väitöstyö on vaatinut ajankäytön suunnittelua, ja kiireistäkin on välillä ollut. Kovin usein Vasankari ei kuitenkaan ole joutunut pidentämään päiviään.
kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
kuva: Pentti Vänskä
Julkaistu Lääkärilehdessä 7/2018.
