Hollantilaistutkimuksessa puolet kroonisesta migreenistä ja särkylääkepäänsärystä kärsivistä potilaista sai sairaanhoitajan neuvontaa ja tukea neljän kuukauden ajan. Puolet potilaista satunnaistettiin saamaan vain lyhyt neuvontatuokio. Maksimaalista tukea saaneiden särkylääkkeiden käyttö väheni aluksi merkitsevästi enemmän kuin vain neuvontaa saaneiden, mutta lähes vuoden mittaisessa seurannassa ero hävisi.
Tutkimuksen alussa potilaita kehotettiin lopettamaan kaikki särkylääkkeet ja päänsäryn estolääkitykset purettiin. Tutkimus tosin toteutettiin botuliinitoksiinitutkimuksen ”sisällä”, jolloin puolet potilaista kummassakin ryhmässä sai migreenin estoon botuliinitoksiinipistoksia, puolet lumepistoksia. Tällä tavalla potilaat saatiin sokkoutettua sille, että samalla tutkittiin myös ei-lääkkeellistä hoitoa.
Potilaita satunnaistettiin yhteensä 179. Särkylääkevieroitus katsottiin onnistuneeksi, jos tarvittavien särkylääkkeiden käyttö harveni ensimmäisen neljän kuukauden aikana enintään kahteen päivään kuukaudessa. Tämä onnistui kummassakin ryhmässä lähes yhtä hyvin.
Puolen vuoden kohdalla maksimaalista tukea saaneet ottivat päänsärkylääkettä keskimäärin viitenä päivänä kuukaudessa, kontrolliryhmäläiset seitsemänä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä, mutta yhdeksän kuukauden kohdalla eroa ryhmien välillä ei enää ollut.
Päänsärkyä pidetään särkylääkkeiden liikakäyttöön liittyvänä, jos tavanomaisia särkylääkkeitä otetaan vähintään joka toinen päivä, tai triptaaneita, opioideja tai yhdistelmäsärkylääkkeitä vähintään kymmenenä päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan.
Tutkimus julkaistiin European Journal of Neurology -tiedelehdessä 21.1.2022.
Pertti Saloheimo
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
