Akuuttilääkäriksi erikoistuva Ville Salmensuu lomaili heinäkuun lopussa mökillään Lappeenrannan seudulla perheensä kanssa.
Hän oli juuri palannut Lontoosta, missä hän työskenteli puolitoista vuotta päivystyksessä sikäläisen akuuttilääkärin työhön tutustuen.
Loma oli tähän saumaan tervetullut, sillä jo elokuussa hän lähtisi Lieksaan yhdeksäksi kuukaudeksi suorittamaan erikoistumiseen kuuluvaa terveyskeskuspalvelua.
Salmensuu istui vaimonsa kanssa mökin pihakeinussa ja lapset lueskelivat sisällä kirjojaan, kun alkoi sataa kaatamalla. Sateita olikin jo odotettu, ukkosta sen sijaan ei.
– Yhtäkkiä kuului kova ukkosen jyrinä, ja samaan aikaan tunsin jalkapohjassani selvän sähköiskun, Salmensuu kertoo kaksi viikkoa myöhemmin.
– Siinä vaiheessa minulla oli katse maahan päin, mutta vaimo näki keinun vieressä rinteessä salaman välähdyksen.
– Meni hetki, kunnes tajusin, että kyseessä on salamanisku.
Hoidon tarpeen arvio itselle
Lähestyvä ukkonen ei varoitellut tulostaan ennakkoon, joten Salmensuut eivät tienneet hakeutua sisätiloihin suojaan salamoilta.
Säikähdyksestä selvittyään Salmensuu teki itselleen pikaisen hoidon tarpeen arvion.
– Minulla oli ollut toinen jalkapohja märkää maata vasten, mutta jalassa ei näkynyt palovamman jälkeä eikä minulla myöskään ollut mitään rytmihäiriön tapaista.
– Vaikka ilmeinen salamanisku osui kohdalle, mitenkään ei käynyt.
Sisällä metallirunkoisen sängyn päällä lueskellut 11-vuotias poika kertoi tunteneensa jotain kyynärpäässään salaman iskiessä, mutta hänkin vaikutti olevan kaikin puolin kunnossa.
– Pohdin tilannetta, mutta emme lähteneet päivystykseen näyttäytymään tai sydänfilmiä otattamaan.
Mökissä pari lamppua piti vaihtaa ja sulakkeet olivat menneet.
”Kyllä se vähän pisti miettimään”
Salmensuu ei ole koskaan kohdannut salamaniskun saanutta potilasta työssään päivystyksessä. Sen verran harvinaisia tapaukset ovat.
Lääkärikirja Duodecim kertoo, että salamaniskuun kuolee Suomessa vuosittain 1–2 henkilöä. Tänäkin kesänä on uutisoitu kahdesta kuolemantapauksesta.
Vaikkei Salmensuulle käynyt kuinkaan, tilanne pysäytti.
– Kyllä se vähän pisti miettimään, että siinä olisi periaatteessa voinut käydä pahemminkin, jos salama olisi iskenyt vähän eri paikkaan tai jos toinenkin raaja olisi ollut maassa kiinni.
Sähköiskun saaneita potilaita Salmensuu on hoitanut, ja samantyyppisiä vammoja voi syntyä salamaniskusta.
– On vaarallista, jos voimakas sähkövirtaus kulkee kehossa sydämen tai aivorungon kautta. Tästä voi seurata sydänpysähdys tai hengityskeskus voi lamaantua ja hengitys pysähtyä.
Isku voi aiheuttaa myös lihaskudos- ja sisäelinvaurioita ja pahojakin kolmannen asteen palovammoja.
Tapahtumalla voi olla myös psykologisia vaikutuksia tai neurologisia jälkioireita, sillä isku voi tuhota hermosolukkoa.
– Itselleni ei jäänyt mitään jälkiseuraamuksia, kun vaikutus oli vain paikallinen.
Opiksi tilanteesta Salmensuu kuitenkin otti:
– Pitää tarkistaa ukkosenjohdattimet kuntoon mökillä.
Helsingin yliopistossa erikoistuva Salmensuu aloitti työt Lieksan terveyskeskuksessa maanantaina.
Toimi näin, kun kohtaat salamaniskun saaneen
• Varmista peruselintoiminnot.
• Onko liitännäisvammoja mahdollisesta putoamisesta tai kaatumisesta?
• Arvioi virran kulkureitti. Pää, sydän, lihakset? Löytyykö iholta vihjeitä syvemmistä palovammoista? EKG on perustutkimus. Harkitse lihas- ja sydänvauriomerkkiaineet ja monitorointi.
• Onko psyykkinen tuki saatavilla?
• Tarkista sähkötapaturma-artikkeli Akuuttihoito-oppaasta.
Vinkit antoi Ville Salmensuu.
Kirjoittaja:
Heli Väyrynen
toimittaja
Kuva: Jussi Helttunen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 34/2018.
