– Sote-alueen toteuttaminen lähes yksinomaan vastuukuntamallilla johtaa useisiin ongelmiin, toteavat sairaanhoitopiirien luottamushenkilöjohdot yhteisessä julkilausumassaan.
Osa ongelmista on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia.
Julkilausuma listaa ison joukon ongelmia. Vastuun jakautuminen vastuukunnan ja sen organisaatioon kuuluvan kaikkien kuntia edustavansote-elimen kesken on epäselvää. Palveluiden järjestäminen, siihen liittyvä talous, poliittinen päätösvalta ja kaikki keskeiset tehtävät ovat sote-elimellä. Se muistuttaa paljon enemmän kuntayhtymää kuin nykyisten vapaaehtoisten vastuukuntamallien hallintorakenteet.
Mikä on vastuukunnan rooli? kysyvät sairaanhoitopiirit.
Koko sote-alueen kaikkien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyminen vastuukunnille ja kiinteistöjen, tilojen ja laitteiden siirtyminen erillisille kuntayhtymille eli nykyisille piireille synnyttää erikoisen tilanteen. Maakuntien keskuskaupunkien henkilöstöstä 80 prosenttia olisi sote-henkilöstöä, mikä heijastuisi vaikeasti arvioitavissa olevalla tavalla keskeisten kaupunkien muiden tehtävien toteuttamiseen.
“Kustannukset eivät ole karanneet”
Julkilausumassa painotetaan, että kuntayhtymämalli erikoissairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa on osoittanut toimivuutensa.
– Julkisuudessa toistuvasti esitetty väite kustannusten ”karkaamisesta” ei perustu tosiasioihin. Erikoissairaanhoidon osuus kuntien menoista on tällä hetkellä yhden prosenttiyksikön suurempi kuin 20 vuotta sitten. Tälle samalle jaksolle ajoittuvat muun muassa hoitotakuulainsäädäntö ja vaativan erikoissairaanhoidon erittäin tuloksellinen teknologinen kehitys, kuten uudet lääkkeet, hoitomuodot ja diagnostiikka.
– Nimenomaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisen laajapohjaisuus on mahdollistanut toiminnan keskittämiset ja rationalisoinnit. Kuntayhtymämallin tulee olla tulevaisuudessakin aina käytettävissä oleva tasavertainen vaihtoehto, kuten Suomen Kuntaliiton edustajat järjestämislakityöryhmän raporttiin jättämässään täydentävässä lausumassa toteavat.
Erikseen sairaanhoitopiirin johdot haluaisivat turvata nykysuunnitelmia paremmin yliopistosairaaloiden alueelliset ja valtakunnalliset palvelut.
– Yliopistosairaaloissa turvataan myös tulevaisuuden sairaanhoito kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökunta sekä tekemällä lääketieteellistä tutkimusta. Ne ovat olennainen osa maamme viiden lääketieteellisen tiedekunnan infrastruktuuria. Yliopisto-sairaaloiden tulee toimia kuntayhtymämuotoisina ja niiden hallinnossa tulee myös yliopistoilla olla edustus, toteavat sairaanhoitopiirien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat yhteisesti.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
