Sairaanhoitopiirien ja lääkeyhtiöiden solmimista kumppanuussopimuksista on tiedotettu pitkin kevättä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri solmi kumppanuussopimuksen Helsingin yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä syvennettiin yhteistyötä lääkeyhtiö MSD:n kanssa sekä käteltiin uusi sopimus Pfizerin kanssa.
Kesäkuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ilmoitti tehneensä raamisopimuksen MSD:n, Turun kaupungin, Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa.
Sama trendi on nähtävillä myös muissa sairaanhoitopiireissä, vaikka kaikkialla yhteistyösopimukset eivät ole saaneet lopullista sinettiä.
Yhteistyötä selitetään muun muassa kiristyneellä kilpailulla kansainvälisessä tutkimuksessa, lääkkeiden ja lääkehoitojen nopeammalla kehittämisellä ja uusien toimintamallien luomisella. HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan mukaan tiiviistä yhteistyötä hyötyvät erityisesti potilaat esimerkiksi täsmälääkkeiden kautta.
– Haluamme, että potilaamme ovat uusimman hoidon äärellä. Erityisesti tilanteissa, joissa muuta hoitoa ei ole.
Pitkäranta jatkaa, että lääketeollisuuden kanssa tehtävä yhteistyö on ainoa tapa saada potilaat tutkimuksiin mukaan. Samalla lääketutkimukseen osallistuvien lääkäreiden ammattitaito kehittyy ja saadaan kokemusta tulevasta uudesta hoidosta aikaisemmin kuin muut.
Turussa tulevaan yhteistyöhön MSD:n kanssa on valmistauduttu kehittämällä tutkijoille entistä parempia apuvälineitä, kuten kliinisen tietopalveluyksikön palveluita. Tehohoitoa edellyttäville lääketutkimuksille rakennettiin oma tutkimusvuodeosasto.
– Yhdessä biopankkiosaamisemme kanssa tämä sopimus tulee entistä enemmän kehittämään vaikuttavaa ja potilaiden tarpeisiin vastaavaa hoitoa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.
Käsikkäin kansainvälisyyteen
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen perustelee syvempää ja strategisempaa yhteistyötä kansainvälistymisen tarpeella. Muuten ovet maailmalle pysyvät säpissä.
– Meille sairaanhoitopiirinä on tärkeää, että pääsemme osaksi kansainvälistä verkostoa. Kehitämme yhdessä hoidon sisältöä, laatua ja parempia hoitotuloksia lääkehoidon osalta. Yksilöllinen hoito muuttuu näin entistä paremmaksi.
Lääketutkimusta tehdään toki ominkin voimin, mutta lääkeyhtiöiden kanssa hartiat levenevät. Kumppanuus- ja raamisopimuksissa raha ei vaihda yleensä omistajaa, vaan arvot sijaitsevat muualla. Taloudellinen merkitys tulee esille muuten.
– Lääketutkimuksista sairaala saa ilmaiseksi tutkimuksissa käytetyt lääkkeet. Se on vuositasolla jo useampi miljoona nykyisin vähentäen tietysti kuntien maksurasitusta, muistuttaa TYKS:n tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.
HUS:ssa lääketutkimusten rahallinen hyöty lääkkeiden muodossa on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, OYS:ssa ja KYS:ssa hyöty jäi viime vuonna pienemmäksi, mutta oli silti merkittävä, lähes 3,5 miljoonaa.
– Laskelmista puuttuu vielä lääkkeitä, joille ei ole annettu hintaa. KYS:n lääkebudjetista kyseinen summa oli 8 prosenttia, täsmentää PPSHP:n tutkimusjohtaja Anne Remes.
Asenteet muuttuneet?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimusjohtaja Esko Vanninen kertoo, että yhteistyökuvioissa lääkeyhtiöiden tai muidenkaan tahojen kanssa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta lähiaikoina. Hän myöntää kuitenkin, että keskusteluita käydään parhaillaan.
– Toistaiseksi ei ole tehty sopimuksia, mutta tavoitteet ovat samanlaisia kuin muuallakin.
Usea lääkeyritys on kosiskellut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä yhteistyöllä, mutta kihloja ei ole vielä vaihdettu.
– Useampi lääkeyritys on esittänyt mahdollisuuden sponsoroituun tutkimukseen, jossa akateemisesta lähtökohdasta olevaa biopankkitutkimusta voitaisiin tehdä yhteistyönä. Kokonaisuudessaan OYS-ervalla lääketutkimusten määrä on vähentynyt takavuosista, mutta tutkimus- ja innovaatioyhteistyö yritysten kanssa on nousussa, Remes taustoittaa.
Vanninen on huomannut, että asenteet julkisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi.
– Taustalla voi olla muun muassa lisääntynyt avoimuus yritysyhteistyössä, valtion rahoituksen niukkeneminen ja koventunut kilpailu rahoituksesta, biopankit ja ehkäpä sote-uudistus, hän listaa.
Sairaanhoitopiireissä ollaan varmoja, että julkisen terveydenhuollon ja lääkeyhtiöiden väliset yhteistyömallit lisääntyvät tulevaisuudessa. Apuna toimii muun muassa biopankkeihin tallennetun terveystiedon entistä laajempi hyödyntäminen lainsäädännön rajoissa.
– Meidän pitää saada Suomeen suurempi osa tästä kakusta. Se pitää tehdä kansallisesti esimerkiksi kasvattamalla biopankkikokonaisuutta järkevästi. Se hyödyttää meitä ja kiinnostaa varmasti lääkealan toimijoita, Ihalainen sanoo.
kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 24/2017.
