Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaidon parantamista. Sekä kielikoulutus että kielitaidon testaaminen edellyttävät kehittämistä.
Työryhmän ehdotus luovutettiin keskiviikkona opetusministeri Krista Kiurulle ja peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Helsingissä.
Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta esitetään nostettavaksi yleisten kielitutkintojen tasolle 4. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso (YKI 3) ei ole riittävä. Vaatimus koskisi sekä EU- ja ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksen suorittaneita.
YKI 4 -tason mukainen kielitaito arvioitaisiin laillistamisprosessin loppuvaiheessa. YKI 4 -testin korvaava tai sitä täydentävä ammatillinen kielikoe vaatii vielä tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Ammatillinen kielikoe ja kielikoulutusta tulisi olla saatavilla myös ruotsiksi.
Kuulusteluun valmentavaa koulutusta lisää
Lääkäreille ja hammaslääkärille järjestetään laillistamisen edellytyksenä yliopiston toteuttama kuulustelu. Kuulusteluun valmentavaa koulutusta järjestetään työvoimakoulutuksena. Kuulusteluun valmentaudutaan myös itsenäisesti ja jonkin verran myös työnantajien tuella.
Työryhmän mielestä kuulusteluun valmentautumiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta.
Työryhmän muistiossa todetaan, että erityisesti kielitaito on keskeinen osa ammatillista osaamista täydentävää koulutusta. Koulutus tulisi järjestää siten, että henkilöt voisivat osallistua koulutukseen vain tarvittavin osin, joustavasti pitkin vuotta ja koulutuksen järjestäjät voisivat tehdä yhteistyötä ja työnjakoa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Työryhmä ehdottaa myös, että ulkomaisen koulutuksen suorittaneiden ammattihenkilöiden ja työyhteisöjen ohjausta ja koulutusta tulee kehittää. Ohjauksen tueksi tulee valmistella yhteistyössä ammattijärjestöjen, työnantajien, korkeakoulujen ja Valviran kanssa työpaikoille ja ammattihenkilöille suunnattu opas harjoittelusta, kielen oppimisen tukemisesta ja lokikirja tukemaan harjoittelun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
Nykyisin työnantajien tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat laajasti. Kehitetyt testit ovat suuntaa antavia, eivätkä täytä kielitutkinnon vaatimuksia. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
