Sairaalat ovat jäämässä pahasti jälkeen kansallisista päästötavoitteista, jos asiaan ei napakasti tartuta, varoittaa projektipäällikkö Saara Karkulahti Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.
Tilanne koskee koko sote-sektoria, mutta etenkin sairaaloita. Niiden päästöjen vähentäminen on hankalaa ja vaatisi määrätietoisia toimenpiteitä sekä resursseja. Karkulahti on sitä mieltä, että sote-uudistuksesta johtuvien myllerysten ja säästöpaineiden vuoksi ilmastoasiat ovat jääneet taka-alalle.
– Hyvinvointialueilla ei tapahdu niitä toimenpiteitä, mitä pitäisi, hän toteaa.
Ihan ensimmäiseksi sairaaloissa tulisi laskea omat päästöt. Sitten voi tarkastella, mistä tulevat suurimmat päästöt ja tehdä suunnitelmia niiden vähentämiseksi.
Sairaalatoiminnasta syntyy suoria päästöjä esimerkiksi anestesiakaasuista, omista ajoneuvoista ja työkoneista sekä varavoiman tuotannosta.
Epäsuoria taas tulee eniten kiinteistöjen ylläpidosta, kuten sähköstä, lämmityksestä ja ilmastoinnista, rakentamisesta sekä hankinnoista.
Hus hyvänä esimerkkinä
Karkulahden mukaan sairaalamaailmaan tarvittaisiin ajattelutavan muutosta niin, että ilmastoasiat huomioidaan kaikessa toiminnassa.
Esimerkiksi hankintoja tehdessä tulisi tarkkaan laskea todellinen tarve, jottei esimerkiksi lääkevalmisteita vanhenisi ja päätyisi käyttämättömänä jätteeksi.
Karkulahden mukaan Hus on ilmastotyössä pidemmällä kuin muut. Sillä on oma päästölaskelma ja ilmastotiekartta hiilineutraaliuteen.
– Hus on hyvä esimerkki. He ovat tunnistaneet, mitä jo tehdään päästöjen vähentämiseksi, laatineet suunnitelman toimenpiteistä ja laskeneet toimenpiteiden päästö- ja kustannusvaikutuksia.
Huhtikuussa myös Taysin Sydänsairaala tiedotti, että he ovat laskeneet hiilijalanjälkensä ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi päivittäin useita kertoja toistuvan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen ilmastokuorma vastaa 49 kilometrin ajoa polttomoottoriautolla.
Seuraavaksi Sydänsairaalassa tehdään ympäristösuunnitelma muun muassa hankintoihin liittyen. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
Tarve kansalliselle ohjaukselle
Sote-sektorin ilmastokuorma on huomattava. Suomen kokonaispäästöistä viisi prosenttia tulee terveydenhuollosta, kertoo Karkulahti. Silti sektorille ei ole vielä määritetty omia, selkeitä päästötavoitteita.
– Viisi prosenttia kaikista Suomen päästöistä on hätkähdyttävän suuri luku. Kansallista ohjausta tarvittaisiin.
Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään 2035. Näyttää siltä, että tavoitteeseen on hankala päästä millään sektorilla.
Euroopan unionin tärkein työkalu ilmastotoimissa on päästökauppa. Sen piirissä ovat nyt muun muassa energiantuotantolaitokset ja paljon päästöjä tuottavat tehtaat.
Yritykset tarvitsevat yhden päästöoikeuden jokaista ilmakehään päästämäänsä hiilitonnia varten.
Karkulahti uskoo, että vastaavaa ohjausta tullaan pikkuhiljaa laajentamaan myös muille sektoreille, ehkä terveydenhuoltoonkin.
– Silloin ne, jotka ovat etunojassa valmistautuneet mahdollisimman pieniin päästöihin, pärjäävät muita paremmin.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
