Sairaalakuolleisuus on vuonna 2022 ollut peräti 27 prosenttia niillä tehohoidossa olleilla COVID-19-potilailla, joiden sairaalahoito on kirjattu päättyneeksi.
Koko epidemian aikana tehohoidossa olleista potilaista, joiden sairaalajakso on jo merkattu päättyneeksi, 21 prosenttia on menehtynyt sairaalajakson aikana. Tiedot on julkaistu Kansallinen tehohoidon koordinoivan toimiston Tilannekuvaraportista ja nyt Tehohoitorekisterin toimintakertomuksessa.
Vuonna 2022 potilaiden joukossa on aiempaan nähden selkeästi enemmän potilaita, joilla on ollut jo valmiiksi toimintakyvyn rajoitteita. Immuunivajeesta kärsiviä potilaita on ollut tehohoidossa alkuvuodesta 17 prosenttia. Vuonna 2020 osuus oli viisi ja vuonna 2021 yhdeksän prosenttia. Potilaiden terveydentila ennen koronavirusinfektiota on näin ollen ollut heikompi kuin aiemmin epidemian aikana.
Vuosina 2020–2021 oli harvinaista, että tehohoitoon joutuneen COVID-19-positiivisen potilaan hoidon syy olisi muu kuin koronainfektio. Vuonna 2022 tilanteessa on ollut selkeä muutos: lähes kolmannes tehohoitoon joutuneista koronaviruspotilaista on tarvinnut tehohoitoa muun kuin koronainfektion takia.
Puolet potilaista on hoidettu Husin alueella
Suomen teho-osastoilla on hoidettu 2.5.2022 mennessä tehtyjen kirjausten perusteella 2055 varmistetusti COVID-19-positiivista potilasta. Hoitojaksoja on enemmän (2359), sillä osa potilaista on siirretty teho-osastolta toiselle ja osa joutunut teho-osastolle useammin kuin kerran.
Kaikesta COVID-19-potilaisten hoidosta 68 prosenttia on toteutettu yliopistosairaaloiden teho-osastoilla ja loput 32 prosenttia keskussairaaloissa. Puolet potilaista on hoidettu Husin alueella ja puolet tasaisesti muihin neljään yliopistosairaalapiiriin jakautuen.
Tehohoito-osastojen kuormitus on ollut ajoittain epätasaista, jolloin potilaita on siirretty paikasta toiseen. Husin alueella teho-osastojen välisiä siirtoja on ollut runsaasti. Sairaanhoitopiiristä toiseen on siirretty huhtikuun 2022 loppuun mennessä 87 tehohoidossa olevaa COVID-19-potilasta.
Naisten osuus kasvussa
Koko epidemian aikana tehohoidossa olleiden COVID-19-potilaiden keski-ikä on ollut 58 vuotta mediaanin ollessa 59 vuotta. Neljännes potilaista on ollut korkeintaan 48-vuotiaita ja neljännes vanhempia kuin 69 vuotta. Vuoteen 2020 verrattuna 50–59-vuotiaiden osuus on pienentynyt ja tätä vanhempien kasvanut vuonna 2021. Loppuvuodesta 2021 alle 40-vuotiaiden osuus kasvoi voimakkaasti, mutta tämän jälkeen määrä on jälleen pienentynyt.
Potilaista 65 prosenttia on ollut miehiä, 35 prosenttia naisia. Vuonna 2022 naisten osuus on ollut kasvussa. Tehohoitoon joutuneista 23 prosentilla on ollut koronavirusinfektion lisäksi jokin keuhkosairaus ja 22 prosentilla diabetes. Ylipaino altistaa vaikealle tautimuodolle: 85 prosentilla tehohoitopotilaista painoindeksi (BMI) on ollut yli 25 ja 52 prosentilla yli 30.
Tehohoitojakson pituus on ollut koko epidemian aikana keskimäärin 9,3 vuorokautta mediaanin ollessa 6,7 vuorokautta. Osastohoidon aikana 80 prosenttia COVID-19-potilaista on tarvinnut hengityslaitehoitoa. Tästä 54 prosenttia on ollut invasiivista. Vaikean happeutumishäiriön vuoksi 37 prosenttia on hoidettu vatsa-asennossa. Suonensisäistä verenkiertoa tukevaa hoitoa on tarvinnut 60 prosenttia potilaista ja dialyysiä viisi prosenttia.
Tehohoitoon joutumisen riski kolme rokoteannosta saaneilla oli maaliskuussa noin kymmenesosa rokottamattomiin verrattuna.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
