Useista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sairaalassa makaaminen on monin tavoin haitallista ikäihmiselle. Lihaksistosta katoaa noin 1,5 % päivässä ja ylipäätään sairaalajakso moninkertaistaa toiminnanvajeiden riskin.
Amerikkalaisessa PEP-tutkimuksessa on seurattu vanhuksia säännöllisin väliajoin. Aiemmin kotioloissa seuratuista 515 joutui sairaalaan (keski-ikä 83 v). Heiltä tutkittiin toiminnanvajeet sairaalajakson jälkeen kuukausittain aina kuuteen kuukauteen saakka. Tilannetta kuukausi sairaalajakson jälkeen verrattiin edelliseen haastatteluun.
Toiminnanvajeita mitattiin päivittäisissä perustoiminnoissa (pukeutuminen, peseytyminen, kävely, siirtyminen), välineellisissä päivittäistoiminnoissa (kaupassakäynti, kotityöt, ruoanlaitto, lääkkeiden otto, raha-asioiden hoito) sekä liikkumisen aktiivisuudessa. Lähtötilanteessa mukana olleista kaksi kolmasosaa oli naisia, 18 %:lla oli MMSE-pistemäärä alle 18/30 ja kroonisia sairauksia oli keskimäärin 2,2.
Toiminnanvajeiden ilmaantuvuus oli yleistä. Peseytymisessä uutta avuntarvetta ilmeni 30 %:lla, kotitöissä 42 %:lla ja lääkkeiden otossa 30 %:lla. 43 %:lla oli vaikeuksia kävellä 400 metriä. Keskimääräinen toipumisaika toiminnanvajeista oli 1,3–2 kuukautta.
Sairaalahoidot ovat lyhentyneet, ja Suomessa kotiutusta suunnitellaan ja kotiin toimitetaan apua eri tavalla kuin Yhdysvalloissa. Kuitenkin meilläkin potilaan maailma on sairaalajakson aikana enimmäkseen oman sängyn ympärillä ja kuntoutus on vieläkin liian vähäistä sairaalassa hoitojakson riskeihin nähden.
Dharmarajan K ym. Disability and recovery after hospitalization for medical illness among community-living older persons: a prospective cohort study. J Am Geriatr Soc 2020;68:486–95.
Kaisu Pitkälä
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 14/2020.
