Liiallinen into sähkönsäästöön voi johtaa legionellabakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, legionelloosiin, jos keinona on lämminvesivaraajan säätäminen viileämmälle.
Kaikki vesijärjestelmät, joissa vesi on lämmintä, ovat legionellojen mahdollisia kasvupaikkoja. Tartunta voi tulla, kun esimerkiksi suihkussa hengittää bakteereja sisältävää aerosolia.
– Legionellaa löytyy vesijärjestelmistä aika usein, mutta tärkeintä on, että sen pitoisuudet ovat matalat. Jos veden lämpötilaa lasketaan alle +50 asteen, bakteeri ei enää kuolekaan kuumuuteen, vaan saattaa rikastua, kertoo erikoistutkija Silja Mentula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Legionellapitoisuus voi kasvaa, jos veden lämpötila on bakteereille suotuisalla lämpötila-alueella, eli +20 – +45 astetta.
Tätä voidaan torjua huolehtimalla siitä, että talousvesi on riittävän kylmää (alle +20 astetta) ja että lämmin vesi on riittävän kuumaa (+55 astetta) koko vesijärjestelmässä, ja että kaikkia vesipisteitä käytetään säännöllisesti.
– Energiaa kannattaa säästää käymällä suihkussa nopeasti, mutta käyttää yhtä kuumaa vettä kuin ennenkin, Mentula sanoo.
Hän varoittaa, että kun legionella kerran pääsee pesiytymään vesijärjestelmään, sitä on vaikea saada häädettyä kokonaan pois.
– Legionella rikastuu putkistoon muodostuneissa biofilmeissä. Se pystyy elämään esimerkiksi ameeban sisällä. Juoksutusten, lämpöshokkien ja desinfiointikäsittelyjen avulla määrä voidaan minimoida, mutta sitä tuskin saadaan häipymään sataprosenttisesti.
Oireissa ei eroa muihin keuhkokuumeisiin
Legionelloosi ei eroa kliiniseltä kuvaltaan muista keuhkokuumeista, vaan se todetaan spesifisen laboratoriotestin perusteella. Yleisimmin käytetyn virtsatestin lisäksi legionella on mukana osassa pneumonioita havaitsevista PCR-paneelitesteissä. Tapauksia jää todennäköisesti tunnistamatta ja tällöin tartunnalle altistava ongelma jää korjaamatta.
– Hoitavan lääkärin valppaus on yksi avaintekijöistä, Mentula sanoo.
Viime vuonna Suomessa todettiin 34 legionellatapausta. Kuopiossa ilmeni 12 hengen legionellaepidemia, jossa kaikki sairastuneet käyttivät saman vesilaitoksen vettä. Kaikkien kohdalla ongelma oli kuitenkin kohderakennuksessa, esimerkiksi omassa kotisuihkussa. Yhteinen taustatekijä lienee, että sairastuneet olivat iäkkäitä, heillä oli altistavia perussairauksia ja veden käyttö oli vähäistä.
Lämpimän veden ongelma
Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.
Tapauksia on yhdistetty esimerkiksi auton pissapoikaan, uniapnealaitteeseen, puutarhaletkuihin ja myös esimerkiksi pölyävän mullan käsittelyyn.
Mökkisaunassakin vesi voi seisoa astioissa, mutta niihin liittyviä tapauksia ei tunneta. Ämpäriin syntyvä lima on helppo pestä pois, eikä aerosolin muodostus vettä kauhalla kaataessa ole kovin suurta.
Yleensä legionella on Suomessa lämminvesijärjestelmien ongelma, mutta hellekausina on mahdollista, että viileän veden lämpötila nousee putkistoissa yli +20 asteen. Siksi esimerkiksi matkoilta kotiin tullessa kannattaa vettä juoksuttaa rauhallisesti hetken aikaa.
Legionellalle altistuneista noin viisi prosenttia sairastuu legionelloosiin. Lisäksi osa altistuneista saa oireettoman tartunnan. Perussairaudet, ikä ja tupakointi kasvattavat sairastumisen riskiä.
Kuolleisuus tautiin on kahdeksan prosenttia.
Uusi juomavesidirektiivi velvoittaa erilaisia laitoksia, kuten terveydenhuollon toimintayksiköitä, vanhainkoteja tai majoitustiloja seuraamaan legionellaa säännöllisesti.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
