Sähkömagneettisia kenttiä käyttäviä uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti lisää. Niiden terveysriskisteistä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet toistaiseksi osittain ristiriitaisia.
Vuoden 2014 alussa alkanut GERoNiMO-hanke (Generalised EMF Research using Novel Methods) pyrkii paikkaamaan aukkoja sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia koskevissa tiedoissa sekä vähentämään ihmisten altistumista. Suomesta kansainväliseen tutkimukseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.
– GERoNiMO-projektin avulla pyrimme saamaan mahdollisimman paljon lisätietoa sähkömagneettisten kenttien mahdollisista vaikutuksista syöpäriskiin, lisääntymisterveyteen, aivojen toimintaan, hermoston rappeutumissairauksiin ja ikääntymiseen, kertoo tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitoksesta.
Hankkeessa tarkastellaan erilaisten seuranta- ja valvontalaitteiden välitaajuisten kenttien (kilohertseistä muutamiin megahertseihin) ja langattomien viestintälaitteiden radiotaajuisten kenttien (yleensä yli 900 megahertsia) terveysvaikutuksia.
Suomen vastuulla tutkimuksessa on biologiamoduuli, jota johtaa Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen laitos. Suomessa tehtävä tutkimus keskittyy pääasiassa välitaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin.
– Tällaisia kenttiä käytetään useissa uusissa teknologioissa, muun muassa kauppojen varashälytinlaitteissa. Niiden määrä työympäristössä lisääntyy, mutta niiden terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu niukasti, toteaa biologiamoduulia johtava professori Jukka Juutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimisessa hyödynnetään laboratoriossa tehtävää biologista tutkimusta, epidemiologista tutkimusta sekä työympäristön sähkömagneettisten kenttien mittauksia.
Viisivuotista EU:n rahoittamaa projektia koordinoi Espanjan Barcelonassa sijaitseva Ympäristöepidemiologian tutkimuskeskus (Centre de Recerca en Epidemiologia Ambiental, CREAL). Hanke yhdistää tutkijoita eri tieteenaloilta.
(Lähde: Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tiedote)
➤ Tunnetuimpia sähkömagneettisten kenttien lähteitä ovat matkapuhelimet, voimalinjat, tv- ja radioasemat ja monet teollisuuden sovellutukset kuten sähköhitsauslaitteet. Uusinta sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävää teknologiaa ovat langattomat verkot (WLAN) ja etätunnistuslaitteet (RFID). Lähteiden kirjo ja kenttien monimuotoisuus tekevät kenttien mittaamisesta haastavan tehtävän. Sama koskee tutkimustyöstä, jolla selvitetään kenttien biologisia ja fysikaalisia vaikutuksia.
➤ Pohjoismaiset säteilysuojeluviranomaiset (STUK, SSM, NRPA, SIS, IRSA) julkistivat joulukuussa 2013 yhteisen kannanoton langattoman teknologian säteilyturvallisuudesta. Kannanotossa todettiin, että tieteellinen tutkimustieto ei ole osoittanut haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistutaan matkapuhelimien, tukiasemien tai langattomien verkkojen radiotaajuiselle säteilylle. Samalla siinä korostetaan, että tieteellisen tutkimustiedon seuraaminen on tärkeää ja sitä jatketaan, koska langaton viestintätekniikka on nykyään lähes jokaisella pohjoismaalaisella käytössään ja sovellutuksia tulee koko ajan lisää. STUKin oma kannanotto matkapuhelimen käytöstä on vuodelta 2009. Siinä todettiin, että erityisesti lasten turhaa altistumista on hyvä rajoittaa.
(Lähde: Säteilyturvallisuuskeskus STUK)
Kuva: Panthermedia
