Sähköiset omahoitopalvelut yleistyvät lähivuosina. Tavoitteena on vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista ja aktivoida kansalaisia kiinnostumaan hyvinvoinnistaan.
Tuoretta kokemusta saadaan Hämeenlinnassa, joka avasi Minunterveyteni.fi-palvelunsa maaliskuussa. Lue lisää täältä.
Verkkopankkitunnusten takaa avautuu sähköinen alusta, jossa on käytössä terveystarkastus, analyysi terveystiedoista ja oirekyselylomakkeita. Oirearvioinnin perusteella potilas saa hoito-ohjeen ja suosituksen, miten edetä.
– Potilaan lähettämät tiedot tulevat erillisenä koostelehtenä Efficaan, jossa ne ovat lääkärin tai hoitajan käytettävissä, palvelupäällikkö Suna Saadetdin kertoo.
Tavoitteena on vapauttaa vastaanottoaikaa sitä erityisesti tarvitseville ja lisätä hoidon saatavuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Hyötyä pitkäaikaissairauksien hoitoon
Esimerkiksi hoidon tarpeen arviointiin puhelimitse kuluu useita minuutteja, sillä se alkaa perustietojen selvittämisestä, Saadetdin kuvaa.
Sähköisessä mallissa potilas täyttää oirekuvauksen ja on sen kautta yhteydessä terveysasemalle.
– Hoidon tarvetta arvioiva hoitaja saa näin paljon tarkempaa tietoa, ja hän voi konsultoida lääkäriä ennen kuin soittaa takaisin potilaalle.
Palvelusta odotetaan hyötyä pitkäaikaissairauksien hoitoon. Ennen hoitosuunnitelmakäyntiä täytetään sähköinen terveystarkastus. Lähitulevaisuudessa seurantamittaukset, kuten PEF-mittaukset, verensokerimittaukset tai verenpainelukemat kirjataan ja lähetetään terveysasemalle sähköisesti ennen vastaanottoa.
Hämeenlinnassa arvioidaan, että iso osa kaupunkilaisista voisi siirtyä palvelun käyttäjiksi.
– Tulevaisuus näyttää, miten hyvin palvelu löydetään ja miten se integroituu muuhun hoitoon, Saadetdin korostaa.
Tiedot pitää ottaa käyttöön
Sähköisen omahoidon lisääminen on osa STM:n Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiaa. Omahoitoa kehitetään useissa projekteissa ympäri Suomea.
– Käsitys siitä, että omahoito merkitsisi itsepalveluun siirtymistä, on väärä. Tietojärjestelmät kehittyvät niin, että tiettyjä päätöksiä voidaan automatisoida ja käyttää ammattilaisten aikaa olennaiseen, erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen STM:stä painottaa.
Tärkeää on ryhtyä muuttamaan toimintatapoja niin, että tiedonkeruusta olisi todella hyötyä.
– Esimerkiksi päällekkäisten laboratoriotutkimusten välttäminen toisi säästöjä. Jos potilaan kirjaamaa tietoa, kuten mittauksia tai esitietoja ei pidetä luotettavina eikä niitä käytetä, ei keruusta ole hyötyä. Avoterveydenhuollossa potilas on usein lopulta vastuussa siitä, että hoito toteutuu suunnitellusti.
Suomeen on suunnitteilla yhteinen tietovarasto, johon kansalaiset voivat tallettaa hyvinvointitietojaan, kuten mittauksiaan tai ruokapäiväkirjojaan. Sieltä tieto siirtyy terveydenhuollon käyttöön.
Varaston ympärille rakennetaan Hämeenlinnan tapaan kansalaisille suunnattuja palveluja. Samaan paikkaan voisi tulla tietoja myös hyvinvointipalvelujen tuottajilta.
Osa palveluista olisi kansallisia, suurin osa suoraan palvelujärjestelmään sidottuja.
Miltä sähköinen omahoito kuulostaa? Keskustele aiheesta Facebook-sivuillamme.
Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 18/15.
