Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelu Omaolon kautta kansalaiset voivat arvioida oireitaan ja tarvettaan hoitoon. Valtakunnallisella verkkopalvelulla voi perehtyä kotoa käsin esimerkiksi flunssan, virtsatietulehduksen tai alaselän oireiluun.
Omaolon avulla potilas voi välttää turhat hoitokäynnit, koska oirearvion kautta saa omahoito-ohjeet. Tarvittaessa palvelu ohjaa ammattilaisen luokse.
Helsingin kaupungin kehittäjäylilääkäri Marja-Liisa Lommi pitää vuorokauden ympäri auki olevaa perusterveydenhuollon kontaktipalvelua erittäin potentiaalisena.
– Oirearviossa arvioidaan, onko oire niin lievä, että selviää itsehoidolla vai onko vakavan sairauden viitteitä, jolloin ohjataan ottamaan heti yhteyttä hätänumeroon tai päivystykseen.
Mikäli oireet ovat ääripäiden välistä, potilas voi lähettää ammattilaiselle työjonoon oirearvion koosteen, ja ammattilainen voi jatkaa hoitoa sähköisesti, puhelimitse tai vastaanotolla. Palvelun hoidon tarpeen arviointien tasalaatuisuus tulee auttamaan lääkäreitä, Lommi uskoo.
– Joskus hoitaja saattaa päästää potilaan lääkärille ”liian helpolla”. Omaolo kuitenkin arvioi kaikki oireet tasalaatuisesti ja Käypä hoito -suositusten kautta. Lääkäreiltä ei pitäisi tulla valituksia palvelun kautta vastaanotolle saapuneista potilaista, että ovat tulleet turhaan sinne.
Oirearvioita on kymmenkunta
Palvelun oirearviota on työstetty yhdessä Duodecimin kanssa. Tällä hetkellä palvelussa on kahdeksan oirearviota, mutta niitä on tekeillä lisää. Lommi toivoo, että loputkin oirearviot saadaan palveluun pian.
Omaolon kautta voi selvittää myös, onko oikeutettu omaishoidon tukeen, kuljetuspalveluihin tai henkilökohtaiseen apuun.
Tulevaisuudessa Omaolo-palveluun on tulossa esimerkiksi hyvinvointitarkastus, joka kattaa Duodecimin terveystarkastus- ja valmennuksen sisällöt. Lisäksi siihen on rakenteilla suunterveydenhuollontarkastus, jolla voi arvioida suun terveyttä.
Helsingissä palvelu on otettu hyvin vastaan huolimatta siitä, että sitä ei ole markkinoitu. Kaupungin terveyskeskusten verkkosivut ohjaavat kaupunkilaiset oirearvion pariin, mutta muuten palvelusta ei ole vielä pidetty ääntä.
– Vastaamme asiakkaille nopeasti palvelulupauksen mukaisesti, jopa nopeammin kuin puhelimeen. Omaolo ei saa jäädä toissijaiseksi yhteydenottovälineeksi, jos oirearviointi etenee ammattilaiselle asti.
Tutkimuksia menossa
Tampereen yliopisto tekee parhaillaan Omaolosta tutkimusta, jolla pyritään varmistamaan palvelun turvallisuus. Tutkimuksessa vertaillaan sähköistä oirearviota kokeneen hoitajan tekemään hoidon tarpeen arviointiin.
Lääkintälaitedirektiivi edellyttää tutkimusta, ja Lommin mukaan on tärkeää saada tieteellistä näyttöä palvelun toimivuudesta.
– Haluamme näyttöä, että Omaolo tekee arvion yhtä hyvin kuin kokenut hoitaja, jopa paremmin kuin kokematon hoitaja, hän summaa.
Palvelua on testattu viime vuoden kesäkuusta saakka. Alkuvuonna Omaolo on otettu käyttöön 14 kunnassa tai kuntayhtymässä, jotka ovat osallistuneet palvelun kehittämiseen. Kaikkialla palvelu ei ole välttämättä yhtä laaja kuin Helsingissä, jossa on sitouduttu rakentamaan palvelupolut heti, kun uusia oirearvioita valmistuu.
– Palvelupolku pitää rakentaa jokaiselle vastausvaihtoehdolle ja joka terveysasemalle. Tähän työhön ihan kaikki kunnat eivät ole lähteneet samassa tahdissa.
Omaoloa voi kokeilla ilman tunnistautumista, mutta ammattilaiselle ohjaus edellyttää asiakkaalta vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella sekä taustalle rakennettua palveluohjausta.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Sami Perttilä
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 20/2019.
