Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen tupakointia jatkaneiden äitien lapsilla keskimääräinen päänympärys oli syntyessä pienempi. Ympärysmitta ei saavuta verrokkilasten tasoa kuuden vuoden seurannan aikana.
– Saavutuskasvua tapahtui ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, kuten muissakin sikiöaikaisissa kasvuhäiriöissä on havaittu, kertoo lastenneurologi Marjo Karvonen väitöskirjatutkimuksestaan.
Merkittävin päänympäryksen kasvu tapahtuu ensimmäisenä parina vuotena.
– Päänympärys on karkea mittari, ja vielä kuusivuotiaana keskimääräinen mitta jää altistumattomien koosta, Marjo Karvonen toteaa.
– Kyllähän se viitettä antaa siitä, että jotain pysyvää on mahdollisesti tapahtunut. Päänympäryksen erot voivat olla karkea indikaattori hermoverkostossa tapahtuneille hienosyisille asioille, joista on toki paljon tietoakin suhteessa raskausaikaiseen äidin tupakointiin.
– Tässä on mielestäni neuvolassa tapahtuvaa äitien ohjausta varten lisäponsi tupakoinnin lopettamiselle, ennen kuin sikiö on pidemmälle kehittynyt.
Koko raskauden ajan tupakoineiden äitien lapsilla todettiin keskimääräistä suurempi painonnousu altistumattomiin verrattuna, kuten on aiemminkin osoitettu. Myös lapsilla, jotka altistuivat tupakoinnille vain ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana oli taipumusta painonnousuun.
Vanhat käyrät sotien jälkeiseltä ajalta
Pään mittaus on rutiinia neuvolakäynneillä. Kuitenkaan ei ole ollut tietoa, millä päänympäryskäyrillä lasten kasvua tulisi seurata.
– Seulonnan toteuttamista varten ei ole ollut olemassa näyttöön perustuvaa tietoa normaalista ja poikkeavasta päänympäryskasvusta.
Marjo Karvosen väitöstyössä suomalaisille 0–7-vuotiaille tytöille ja pojille luotiin uudet päänympäryskäyrät väestöpohjaisesta aineistosta, johon kuului 19 715 vuosina 1986–2008 syntynyttä lasta.
Aiemmin käytössä olleet käyrät pohjautuivat vuosina 1953–1964 syntyneiden 130 lapsen tietoihin.
Uudessa päänympärysreferenssiaineistossa havaittiin vanhoihin käyriin verrattuna keskimääräisen päänympäryksen kasvaneen. Sama havainto on tehty lasten pituuskasvussa.
Vanhojen käyrien perusteella liian pieni osuus (0,5 %) päänympärysmitoista luokiteltiin mikrokefalisiksi eli alle –2 standardideviaation. Makrokefalisiksi (yli 2 SDS) puolestaan luokiteltiin käyrien toisesta päästä tilastollisesti normaali tai kohonnut määrä mitoista, 2,3 prosenttia tytöillä ja 3,1 prosenttia pojilla.
– Makrokefalisten osuutta vähensi vanhojen käyrien laajempi keskihajonta verrattuna uusiin käyriin.
WHO:n mittoja ei voi sellaisenaan käyttää
Suomalaisten lasten päänympärykset olivat selvästi isommat verrattuna monikansallisiin WHO:n standardikäyriin ja amerikkalaisiin CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) käyriin. Eroja WHO:n käyriin on havaittu useissa maissa, ja Euroopassa päänympärykset ovat olleet merkittävästi isompia verrattuna WHO:n käyriin. Erot kansojen välillä liittyvät otaksuttavasti ensisijaisesti perimään ja eroihin muissakin kehonmitoissa kuten pituudessa.
– Jos käyttäisimme WHO:n taulukoita, pitäisi olla käytössä eri SD-rajat sairauksien seulontaan. Samoilla seulontarajoilla seulonta ei onnistu, kuten hydrokefalustutkimuksessa osoitimme.
WHO:n standardeilla pyritään kuvaamaan ihanteellista kasvua koko maailmassa. Päänympäryskäyrät ovat eniten poikenneet näistä.
– Heillä on ollut selkeä ajatus siitä, että voitaisiin luoda yksi käytettävä referenssi. Suomessa tämä toisi paljon poikkeamia, tulisi paljon lähetteitä makrokefaliasta ja mikrokefaliaa jäisi huomaamatta.
Hydrokefalus löytyy kasvunopeutta seuraamalla
Päänympärysreferenssin julkaisemisen yhteydessä julkaistiin samasta aineistosta iänmukaiset päänympärys-pituussuhdekäyrät 0–7-vuotiaille tytöille ja pojille. Kohonnut, yli 2 SDS päänympärys-pituussuhde oli yleinen ja varhainen löydös lapsilla, joilla oli neurofibromatoosi 1.
Imeväisikäisen hydrokefaluksen jäljille päästiin parhaiten käyttämällä suomalaisia päänympäryskäyriä ja hyödyntämällä Karvosen tutkimuksessa luotua standardoitua päänympäryksen kasvunopeus -menetelmää.
– Kun tarkasteltiin hydrokefaluksen havaitsemista yksittäisten päänympärysmittojen avulla, sekä suomalaiset että WHO:n käyrät toimivat yhtä hyvin, mutta WHO:n käyriä käyttäessä täytyi seulontarajat mukauttaa väestöön. Suomalaisessa aineistossa WHO:n standardia käyttämällä seulontarajat täytyi virittää noin 1 SDS:n verran ylemmäksi kuin suomalaisilla käyrillä.
Karvosen väitöstutkimuksessa luodut uudet suomalaisten lasten päänympäryskäyrät on jo otettu käyttöön. Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kasvututkimusryhmässä osana laajempaa lasten kasvukäyrien uudistamista ja lasten kasvututkimusta.
Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutusta lapsuusiän päänympäryskasvuun tutkittiin 43 632:n vuosina 2004–2017 syntyneen lapsen väestöpohjaisessa aineistossa. Mallisairausaineistot oli kerätty kolmen yliopistosairaalan potilasaineistoista, NF1-aineistossa oli 80 lasta ja hydrokefalusaineistossa 61 lasta.
LL Marjo Karvosen väitöskirja Modern Auxological Methods for Head Circumference Growth Monitoring tarkastetaan 13. toukokuuta Kuopiossa.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
